KESÄ ALKAA jo olla lopuillaan. Olemme saaneet nauttia runsaista sateista, kovista tuulista ja paahtavasta auringostakin. Meille jokaiselle sää on samanlainen.
Luonto on ollut kukoistuksessaan, ja syksyn marjasato niin puutarhoissa kuin metsissäkin on tänä vuonna runsas. Meidän omenapuussamme ei varmaan koskaan ole ollut niin paljon omenia kuin tänä vuonna. Viime vuonna siinä oli vain yksi omena. Osassa kotipihan pihlajista on vain muutama marjaterttu, mutta yksi on täynnä pihlajanmarjoja.
Vuodet ovat erilaisia, ja niin myös luonnonantimien määrä vaihtelee vuosittain jopa puukohtaisesti. Tämä vuosi on niiden suhteen erinomainen.
Moni meistä kerää ja säilöö satoa tuleville vuosille, sillä ensi vuoden sadosta kukaan ei tiedä vielä mitään. Kaikkeen on hyvä yrittää varautua. Vanhan sanonnan mukaan ei pihlaja kahta taakkaa kanna, eli jos on paljon marjoja, niin silloin ei tule paljoa lunta. Toisaalta taas, jos on paljon marjoja, niin linnuille on silloin paljon ruokaa, joka taas ennustaisi kovaa pakkasta ja lumista talvea. Me tiedämme ensi keväänä, millainen tuleva talvi lopulta oli.
Meidän tulee olla Luojalle kiitollisia kaikesta siitä hyvästä, mitä saamme osaksemme, ja luonnon antimista, joita saamme tänä syksynä kerätä. Se kaikki on annettu meille ilman omaa ansiotamme, ilmaiseksi. Luonnon antimet eivät maksa meille mitään, ainoastaan vain sen vaivan, että käymme niitä keräämässä. Auttakaamme myös läheisiämme keräämällä heillekin kaikkia puutarhojen ja metsien satoa, sillä kaikkea on yllin kyllin kaikille. Muistathan ystävää, joka ei itse enää kykene metsään menemään.
Itse yllätyin viime viikolla iloisesti, sillä tullessani kotiin ovellani oli pussillinen sieniä, kanttarelleja ja sikurirouskuja, joka on yksi parhaista ruokasienistä ja minun suosikkini. On ihana tietää, että ystävä on ajatellut minua metsässä kulkiessaan. Itse olen jakanut lähipiirille ja naapureille kasvihuoneestani kurkkuja, sillä siinäkin sadossa on ollut havaittavissa lievää liikatuotantoa. Ketä sinä aiot ilahduttaa tällä viikolla viemällä hänelle metsän tai puutarhasi antimia, ja osoittaa siten lähimmäisen rakkautta?
Lea Sinivaara
