TEKSTI PÄIVI HOTOKKA
REITTILIIKENNE PÄIJÄNTEEN yli Kuhmoisten ja Sysmän välillä ei olisi vain liikennettä. Se olisi myös matkailupalvelu, mahdollisuus kokea elämyksiä.
– Myös Ruotsin-laivalla tai Tallinnan-laivalla matka itsessään on tosi iso osa sitä juttua. Matkanhan voisi tehdä myös lentokoneella, huomauttaa Kuhmoisten kunnanjohtaja Sami Ylipihlaja.
Laivamatka Kuhmoisista Sysmään kestäisi 1,5–2 tuntia.
– Siinä näkee saaristoa ja Tehinselän. Siinä ehtii syödä, siinä ehtii juoda kahvit ja rentoutua.
Ylipihlajan mukaan kesäajan reittiliikenne Päijänteen yli olisi yksi parhaita mahdollisuuksia parantaa Kuhmoisten elinvoimaa ja näkyvyyttä kotimaan matkailussa. Päijänne on jotain, mitä mikään muu pirkanmaalainen kunta ei voi tarjota.
PÄIJÄNTEEN POIKITTAISLIIKENTEEN käynnistämisestä on juuri valmistunut yksityiskohtainen selvitys. FCG:n tuottamaa selvitystä varten on tutkittu niin alueen matkailupotentiaali kuin vesiväylät, laiturirakenteet ja liikenneyhteydet satamiin.
Raportin mukaan poikittaisliikenne lisäisi palvelujen kysyntää ja matkailutuloja. Liikenneyhteys olisi valtakunnallisesti merkittävä, koska se yhdistää itäisen ja läntisen Suomen.
Selvityksessä on jopa hahmoteltu laivaliikenteelle aikatauluja. Laiva voisi kulkea edestakaisen matkan kolme kertaa päivässä viitenä päivänä viikossa. Liikennöintiaika olisi kolme kuukautta. Aikataulu synkronoitaisiin julkiseen liikenteeseen siten, että ainakin Tampereelta pääsisi bussilla laivalle ilman pitkää odotusaikaa.
VAIKKA LAIVALIIKENTEEN suunnittelussa ovat vahvasti mukana Kuhmoisten ja Sysmän kunnat, Ylipihlaja muistuttaa, etteivät vaikutukset rajoitu näihin kuntiin. Vuonna 2025 Tampereella rekisteröitiin 1,8 miljoonaa yöpymistä, moninkertainen määrä muuhun lähiseutuun verrattuna.
– Siellä on todella massiivisesti potentiaalisia tulijoita.
Ylipihlaja luonnostelee Päijänteen ylityksen ympärille rengasreittejä niin pyörällä, matkailuautolla kuin julkisillakin matkustaville. Pysähdys- ja yöpymispaikkoja olisi esimerkiksi Kangasalla, Pälkäneellä, Kuhmoisissa ja Sysmässä. Paluun voi tehdä vaikka Kärkistensalmen tai Pulkkilanharjun kautta.
KUHMOISTEN JA Sysmän välillä liikennöi autolautta Linta kymmenen vuoden ajan 1990-luvulla. Samaa väylää ja laituri- sekä satamarakenteita on mahdollisuus edelleen käyttää, mutta laitureita täytyy todennäköisesti kunnostaa.
Selvityksen myötä on lisäksi tullut ilmi, että Kuhmoinen tarvitsee satamasuunnitelman ennen kuin alueelle tehdään suuria muutoksia.
– Jonkun ammattilaisen pitää tutkia maankäyttö ja rakenteet, jotta pystytään sovittamaan yhteen yksityisveneily, liikennöinti ja kaikki palvelut, Ylipihlaja sanoo.
Ensimmäisessä vaiheessa liikenteestä on tarkoitus käynnistää pilottivaihe, jossa Päijänteen yli kuljetettaisiin matkustajia, polkupyöriä ja mahdollisesti mopoja. 1–2 kesää kestävä pilotointi rahoitettaisiin todennäköisesti avustuksilla tai hankerahoituksella.
Myöhemmässä vaiheessa liikenteeseen tavoitellaan autolauttaa, joka toimisi pääosin markkinaehtoisesti.
SEURAAVAKSI TEHTÄVÄNÄ on etsiä operaattori, joka käytännössä toteuttaisi pilottivaiheen. Ylipihlaja kertoo, että epävirallisia tunnusteluja on jo tehty, mutta vielä ei varsinaista markkinavuoropuhelua.
Asian esittely on sikäli helppoa, että tuoreessa selvityksessä on jo valmiiksi laskettuna liikennöinnin edellytyksiä ja alustavaa talousarviota.
Pilotoinnista on yhteinen näkemys Kuhmoisten ja Sysmän kuntien johdolla, ja mukana on vahvasti eduskunnan Suur-Päijänne-ryhmä. Päijänteen poikittaisliikenne sisältyy myös Päijät-Hämeen matkailustrategiaan. Tavoitteena on saada alueen maakuntaliitot entistä enemmän tukemaan hanketta.
Monia harmittaa, että Päijänteen matkailu on jäänyt katveeseen siinä missä Lappiin ja Saimaalle ohjataan moninkertaisesti julkisia varoja.
– Tässä olisi konkreettisen asian kautta mahdollisuus saada panostusta Päijänteen alueelle, Ylipihlaja toteaa.
