ERI PUOLILLA Suomea laaditaan tällä hetkellä vimmatusti erilaisia säästö- ja leikkauslistoja. Puolueet tekevät omiaan kääntääkseen koko maan talouden oikeille urille, mutta työtä riittää myös kunnissa ja kaupungeissa. Naapurikaupunki Kangasalan talouden uutisoitiin jäävän ensi vuonna 3,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, Jämsän talous painunee pakkaselle jo tänä vuonna.
Kuhmoisten osalta luvut paperilla ovat toistaiseksi näyttäneet kelvollisilta. Viime vuonnakin alijäämäiseksi ennustettu tilinpäätös muuttui matkalla 300 000 euroa ylijäämäiseksi. Vähemmän valoisa tulevaisuus on kuitenkin tiedossa. Kunnanhallitus pyysi eri toimialoja kartoittamaan kulurakenteensa ja laatimaan omat ehdotuksensa säästötavoitteiksi. Ehdotusten piti olla valmiina elokuun loppuun mennessä, mutta vaikeaa on. Tekninen lautakunta hyväksyi säästötoimenpiteet hallitukselle esitettäväksi viime viikolla palautettuaan asian kertaalleen valmisteluun. Sivistyslautakunnan listaa ei ole vielä nähty.
Sivistystoimen rahankäytöstä aloitettiin keskustelu paikallislehden lukijapostia-palstalla viime viikolla, ja tällä viikolla keskustelu jatkuu. Sivistystoimi on toimialana epäkiitollisessa tilanteessa. Siitä tuli hetkessä suurin kuntien ja kaupunkien rahankäyttäjä, kun sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Kuntaliiton mukaan sivistystoimen menot ovat poikkeuksellisen suuren paineen alla kaikkialla – samalla kun oppilaskohtaiset yksikkökustannukset nousevat, lasten ja nuorten kokonaismäärä hupenee. Kustannuksia nostavat lisäksi kiinteistökulut ja korjausvelka. Sivistystoimen menot rahoitetaan paitsi kunnallisverotuloilla myös peruspalvelujen valtionosuuksilla. Viimeksi mainitut pienenevät oppilasmäärän vähentyessä.
Sivistystoimen onnistunutta (tai epäonnistunutta) rahankäyttöä kiusaa toinenkin tyypillinen piirre. Teknisen toimen hankkeiden tarpeellisuuden ja niissä onnistumisen voi jokainen kuntalainen nähdä itse. On kiva, kun katuvalot palavat, Myllykuja on kunnossa ja Kuhmolan parveketta saa taas käyttää. Kuntien onnistuminen sivistystyössä puolestaan mitataan tulkinnanvaraisilla tilastoilla ja pitkällä aikavälillä. Yksilö ei voi havaita eri ikäryhmien kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ja siitähän sivistystoimi kärjistäen vastaa.
Yhtä kaikki – säästöjä on tehtävä kuntatalouden jokaisella osa-alueella. Oikeita tapoja rahojen jakamiseen ja nipistämiseen ei ole. On vain erilailla arvotettuja ja arvostettuja asioita, joihin päättäjät ja viranhaltijat pohjaavat päätöksensä.
Katja Sirviö
