PÄIVÄN TUNNUSSANA on pieni kirjanen, jonka julkaiseminen alkoi Saksassa vuonna 1731 ja Suomessa 1905. Sitä julkaistaan yhä noin 60 kielellä. Jokaiselle päivälle on kaksi lukukappaletta Raamatusta.
Marraskuun 30. päivän kohdalle vuonna 1939 oli tuossa kirjasessa merkitty lukukappale 1. Samuelin kirjasta. Se kertoo paimenpoika Daavidin ja jättisoturi Goljatin taistelusta.
Tuona päivänä alkoi Suomen talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi itärajan yli useasta kohdasta. Suomessa oli ennakoitu asiaa, mutta armeija oli kehnossa kunnossa. Lieksan kohdalla saatiin kokoon 16 rajavartijaa ja ammuttiin ensimmäiset laukaukset. Kuukautta myöhemmin pitkin Raatteentietä alkoi idästä vyöryä kaksi divisioonaa eli noin 20 000 raskaasti aseistettua miestä. Pieni Daavid oli jälleen joutunut kasvotusten suuren Goljatin kanssa.
Raatteentien puna-armeija koostui pääosin ukrainalaisista miehistä, joille oli annettu runsaasti aseistusta ja varustusta, mutta heitä ei ollut koulutettu, eikä heillä ollut kokemusta taistelusta talvisäässä. Kun pakkanen laski alle 30 asteen, aseet eivät toimineet ja osa miehistä paleltui kehnossa vaatetuksessa. Heillä oli suksia, mutta he eivät osanneet hiihtää. Kun suomalaiset lähtivät vastaan, paniikki valtasi ukrainalaiset, ja he syöksyivät pakoon.
Pakenevat sotilaat jättivät jälkeensä valtavan sotasaaliin. Tämä ”Stalinin lahja” Suomelle sisälsi 5118 erilaista kivääriä, 100 tykkiä, 260 kuorma-autoa, 1170 hevosta, 43 hyökkäysvaunua, 10 panssariautoa sekä traktoreita, moottoripyöriä ja kenttäkeittiöitä. Nämä olivat tarpeen seuraavissa taisteluissa.
Tämä oli yksi esimerkki talvisodan ihmeistä, jotka kristityt kokivat vastauksiksi suomalaisten rukouksiin. Tämä kannattaa muistaa, jos vastaavaan tilanteeseen vielä joudumme. (Lähde: Kenttäpostia-lehdet, HS Teema ym.)
Anita Ojala







