”SILLÄ JUMALA puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata” (Job.33:14). Tänäänkin vielä Jumala puhuu tavalla ja toisella, mutta niin on tänäkin päivänä, että ihminen ei aina heti ymmärrä tuota puhetta Jumalan puheeksi. Ensi sijaisesti Jumala puhuu meille Sanansa, eli Raamatun kautta, sekä myös Pyhän Henkensä kautta monin eri tavoin.
Kun ajattelen omaa elämääni, niin minullekin Jumala puhui monin eri tavoin. Alkuun en tuota puhetta Jumalan puheeksi minäkään ymmärtänyt. Ensimmäinen Jumalan puhe oli, kun pienenä poikana aitasta löysin Raamatun ja aloin sitä lukea. Ilmestyskirjasta joitakin asioita jäi mieleeni siitä, vaikka en Jumalaan uskonutkaan.
Seuraava puhe oli, kun samaisessa aitassa heräsin siihen, kun aitta tärisi ja koko maailma tuntui olevan tulessa. Säikähdin ja ajattelin, että nyt ne lopun ajan tapahtumat alkoi tapahtua, mitä Raamatussa kerrottiin ja minä en ole niihin ollenkaan valmistautunut. Ei se kuitenkaan ollut mikään maailman loppu, vaan ukkonen iski tosi lähelle ja salamoi kovasti. Varmaan tuosta tapahtumasta johtuen aloin usein näkemään unia, jossa olin kuolemassa, mutta en ollut siihen mitenkään valmistautunut.
Unet puhuttelivat, ja nuo unet muokkasivat minun sisintäni niin, että kun myöhemmin tuli suuria haasteita elämään, niin vältyin itse tuholta.
Vielä tänäänkin kiitän Jumalaa tuosta puheesta, sillä oli varjeleva vaikutus elämääni.
Seuraava Jumalan puhe minulle oli uskovien todistukset hengellisissä kokouksissa, sekä parin juomakaverini uskoontulot. Nuokaan ei vielä saaneet minua kääntymään Jumalan puoleen vaan tarvittiin seuraavaa puhetta, joka mainitaan Raamatussa. ”Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella” (Job 36:15) Elämän kurjuus ja suuret vaikeudet vasta sai minut lopulta turvaamaan Jumalaan ja näin minun korvani avautui Jumalan puheelle.
Lukija, miten Jumala on sinulle puhunut, oletko kuullut hänen äänensä?
Reijo Heikkilä
