KESKIAJALLA 3. toukokuuta oli Ristin päivä. Keisari Konstantinuksen kristitty äiti Helena löysi 3. toukokuuta 320 Golgatalla tehdyissä kaivauksissa kolme ristiä, joista yhtä pidettiin Jeesuksen ristinä. Löytämispäivää on vietetty vuosisatoja Ristin päivänä. Silloin Suomessakin kannettiin iso risti kulkueessa kylvöpelloille ja rukoiltiin suotuisaa satokautta.
Helena vaikutti keisari Konstantinuksen kääntymiseen kristityksi. Tämä otti kasteen kuolinvuoteellaan 22. toukokuuta 337. Konstantinus Suuri vaikutti kristinuskon kehitykseen kutsumalla 325 koolle Nikean 1. kirkolliskokouksen, joka vahvisti Nikean uskontunnustuksen 1700 vuotta sitten. Hän antoi kristityille uskonnonvapauden. Kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto.
Keskiaikainen Hattulan Pyhän Ristin kirkko on yli 750 vuoden ikäinen. Sen Pyhä Risti oli keskiajalla kuuluisa pyhäinjäännös, joka veti pyhiinvaeltajia jopa Suomen rajojen takaa. Hattulan varsinaisen Pyhän Ristin venäläiset partiot tuhosivat 530 vuotta sitten.
Ensi perjantaina on vappu, suomalaisen työn päivä. Ylioppilaiden kevätjuhlaksi vappu muuttui 1800-luvulla. Työläisten juhlaksi se tuli 1889. Vappu on ainoa ei-kirkollinen juhla- ja vapaapäivä.
Ennen uskonpuhdistusta maallista työtä pidettiin vähäarvoisempana kuin hengellistä. Papisto ja luostareiden asukkaat olivat korkeampaa säätyä kuin talonpojat tai käsityöläiset. Martti Luther nosti maallisen työn yhtä arvokkaaksi kutsumukseksi. Apostolitkin tekivät maallista työtä evankeliumin julistamisen ohessa, esimerkiksi Paavali oli paitsi oppinut fariseus myös teltantekijä.
Ensi sunnuntain aihe Taivaan kansalaisena maailmassa korostaa maallista työtä Jumalan ja lähimmäisten palvelemisena. Se tulee hoitaa vastuullisesti: Kaikki mitä teette, sanalla tai työllä, tehkää niin kuin Jumalalle.
Risto Ojala
