Karannut kulotus poltti 11 hehtaaria

Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluepalomestari Tuomas Lyytikkä johti Pataveden maastopalon sammutustöitä palon eteläpuolella perjantaina. Kuva: Anna Karhila

Kuhmoisten Patavedellä perjantaina karannut kulotus poltti lopulta 6,6 hehtaarin suunnitellun kulotusalan lisäksi 11 hehtaaria metsämaata. Siitä valtaosa oli taimikkoa, joka oli kasvanut vuonna 2007 kulotetulle alalle. Sekä kulotettu hakkuualue että palanut taimikko ovat saman maanomistajan eli Hinskalan yhteismetsän omistuksessa.

Metsäpalovaroitus ei estä kulottamista

Kulotuksesta ja maastopalosta oli liikkeellä viikonlopun ja alkuviikon aikana paljon väärää tietoa, sillä kulotuksen ennakkotiedotteissa sekä kulotuksen suorittaja että kulotuspaikka olivat väärin.

Metsänhoitoyhdistys ei ollut tällä kertaa kulotuksessa mukana, vaan kilpailutuksen perusteella kulottajaksi valittiin Teollisuuden Metsäpalvelu Oy. Kulotuspaikkakin oli Patavedellä, ei Karklammella.

Hämmennystä aiheutti myös se, että kulotus suoritettiin metsäpalovaroituksen aikana. Se on kuitenkin normaali käytäntö ammatillisesti hoidetuissa kulotuksissa.

– Kulottaminen ei ole oikein tehokasta sateella, siitä ei silloin saada tarpeeksi hyötyjä. Käytännössä kulotukset tehdään siksi aina metsäpalovaroituksen aikana, koska silloin on sopivan kuivaa, Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluepalomestari Tuomas Lyytikkä sanoo.

Ilmatieteenlaitos seuraa maaston paloherkkyyttä metsäpaloindeksillä. Siinä seurataan puuttoman maaston humuksen pintakosteutta. Kun indeksi ylittää arvon 4,0, metsäpalovaroitus astuu voimaan. Indeksin maksimiarvo on 6,0.

Pelastuslaitoksella on oikeus kieltää kulotukset alueellaan, mikäli metsäpaloindeksi on tarpeeksi korkea.

– Kulotushetkellä indeksi oli 4,1, eli vain kymmenyksen verran metsäpalorajoituksen yläpuolella. Kriteerit kulotuskieltoon eivät täyttyneet, Lyytikkä sanoo.

Tuulenpuuska levitti kipinöitä

Maastopalo pääsi leviämään kulotusalueen ulkopuolelle tuulenpuuskan takia. Yhteismetsän toimitsijamies Juha Pohjonen seurasi kulotusta läheiseltä kukkulalta.

– Korkealta näki selvästi, että kipinät lensivät taimikkoon lähes 80 metrin päähän kulotusalueesta. Kulottajalla ei ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa niin kauas, Pohjonen sanoo.

Pohjonen antaa täydet pisteet kulotusta hoitaneelle Teollisuuden Metsäpalvelulle. Lisäksi hän kiittelee pelastuslaitosta ja erityisesti Kuhmoisten VPK:ta.

– Sekä kulottaja että VPK ovat hoitaneet kaiken erittäin ammattimaisesti.

Keli ei suosi jälkisammutusta

Hälytys palopaikalle tuli kello 15.57 perjantai-iltapäivänä. Kulotus oli aloitettu noin tuntia aiemmin. Paikalla oli lopulta sammutustöissä 13 pelastuslaitoksen yksikköä, kaksi johtoyksikköä ja noin 40 henkeä. Sammutustöitä avusti jonkun aikaa myös Utista saapunut puolustusvoimien helikopteri.

Sammutusyksiköt toimivat kahdessa eri pisteessä, suurin osa palon pohjoispuolella.

– Saimme jo alkuvaiheessa vahvistuksen, että paikalle pääsee myös palon pohjoispuolelta, josta pääsimme parhaiten tulta vastaan. Siellä oli myös paras vedenottopaikka, aluepalomestari Tuomas Lyytikkä sanoo.

Pelastuslaitoksen sammutusyksiköt poistuivat paikalta kolmen aikaan lauantai-aamulla. Palopaikan vartiointiin jäivät kulottajat sekä Kuhmoisten Vapaapalokunta. Vartiointi jatkui edelleen tiistaina.

– Keli ei ole kovin suotuisa jälkisammutukselle, sillä maasto jäähtyy nyt hitaasti. Maanantaina alueella oli vielä kuumia paikkoja, Tuomas Lyytikkä sanoo.

Anna Karhila

Be the first to comment on "Karannut kulotus poltti 11 hehtaaria"

Vastaa