Ajankohtaista | Asuminen | Kunta | Tilaajille | Uutiset

Keskustelua Kuhmoisista kalakeitolla höystettynä

Lämmin keitto maistui satamaan saapuneille kausiasukkaille.
Lämmin keitto maistui satamaan saapuneille kausiasukkaille.

TEKSTI & KUVAT SANNA KANTOLA

KUHMOISTEN KUNTA tarjosi viime viikon perjantaina satamassa keittoa kausiasukkaille. Tilaisuudessa kausiasukkailla oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia keskenään ja kunnanjohtaja Sami Ylipihlajan kanssa.

Kuntastrategian visio Päijänteen paratiisista sai kannatusta keittovierailta. Kausiasukkaat kokevat Kuhmoisen turvalliseksi ja luonnonläheiseksi paikaksi olla ja asua.

Satamassa tarjotun keiton valmisti Sari Liehu. Liehu kertoi, että käytti ensimmäistä kertaa soppatykkiä. Maukasta ruokaa valmistui noin 100 litraa.

VENEILIJÄKONKARIT Hannu ja Kirsi Petäjäsuvanto onnistuivat tänä vuonna saamaan kausipaikan Kuhmoisten venesatamasta. Pariskunta viettää koko kesän paikkakunnalla ja hyödyntää paikallisia palveluita.

– Satamaan toivoisimme lisää saunoja ja myös talvitapahtumia. Saunalauttakin toimisi täällä hyvin ja sitä voisi käyttää myös talvella, pariskunta totesi.

– Vääksyssä kaivattiin satamaan saunaa viisi vuotta sitten. Se rakennettiin. Hieno sauna siitä tulikin, ongelmaksi muodostui vain se, että se oli aina paikallisten käytössä ja veneilijöillä ei ollut mahdollisuuksia varata vuoroja, Hannu Petäjäsuvanto kertoi.

– Meillä on 30 vuotta veneilykokemusta Päijänteeltä ja voimme sanoa, että Kuhmoisten satama on paras. Täältä löytyy esimerkiksi Padel-kenttä heti rannasta ja hyviä maastopyöräilyreittejä, Hannu ja Kirsi Petäjäsuvanto kehuivat.

Kuhmoisissa tilanne on tällä hetkellä päinvastoin. Sataman sauna on varattu veneilijöiden käyttöön.

– Jos tulevaisuudessa kunnan toimesta rakennetaan tai vuokrataan sauna satamaan, sitä kaavaillaan kaikkien käyttöön, kunnanjohtaja Pihlajakoski vakuutti.


SATAMAAN OLI oli saapunut myös joukko aikaisempina vuosina kesäkuhmoislaisiksi kastettuja kausiasukkaita. Moni heistä on viettänyt vapaa-aikaansa Kuhmoisissa jo 40-60 vuoden ajan.

Takavuosien kesäkuhmoislainen Olavi Nordman kertoi, että hänen isänsä osti Kuhmoisista tontin 6. kesäkuuta 1966.

– Monet lapsuuden kesistä tuli viettyä paikkakunnalla. Näiden kuudenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut suuri muutos. Ennen täällä oli 11 kauppaa, neljä pankkia, meijeri ja 6000 paikallista asukasta. Meitä silloisia kesäasukkaita oli vain noin parisataa.

Kuhmoinen oli elinvoimainen pitäjä, jossa kouluja oli joka kylällä.

– Nyt tilanne on keikahtanut toisinpäin. Kesäisin kausiasukkaita on enemmän kuin paikallisia ja Kuhmoinen elää kausiasukkaista.

– Me takavuosien kesäkuhmoislaiset kannustamme aina kausiasukkaita käyttämään paikallisia palveluita, Ari Kajander, Olavi Nordman, Kaija Kajander ja Mikko Sinko kertoivat. Seurueessa oli mukana myös Liisa Peake (toinen oikealta).


Ihmetystä herätti se, miten huonosti Kuhmoinen tunnetaan Tampereella.

– Kuhmoisten matkailu pitää saada kukoistamaan. On hämmästyttävää, että esimerkiksi Tampereella ei tiedetä missä Kuhmoinen sijaitsee, vaikka kunta on kuulunut Pirkanmaahan jo viisi vuotta, Kuhmoisten kausiasukkaat ry:n puheenjohtaja Liisa Peake sanoi.

Myöskään mahdollisuutta matkustaa Kuhmoisiin Tampereen liikennelaitoksen Nyssellä ei tunneta.

– Lisäksi majoitustiloista on ollut täällä pulaa, joskin tässä on nähtävissä käänne parempaan nyt, kun Sahanrannassa on käytössä seitsemän huonetta ja Kopola on käynnistänyt majoitustoimintansa, Peake totesi.

TIINA HAKALA oli saapunut Harjunsalmelta nauttimaan kalakeittoa. Hakala kertoi olevansa jo eläkkeellä, mutta ammattitausta tapahtumantuottajana työ- ja vapaaehtoistehtävissä vaikuttavat siihen, miten hän maailman näkee.

– Tarkastelen aina asioita mahdollisuuksina. Näen täällä Kuhmoisissa mielettömän potentiaalin. Parituhatta vakituista asukasta ja tuhansia kausiasukkaita olisi upea valjastaa tekemään Kuhmoista tunnetuksi.

Kausiasukkaille tarjottu kalakeitto oli hyvää, seura mainiota ja jutut mielenkiintoisia. Kiitos Kuhmoinen, Harjusalmen kausiasukas Tiina Hakala iloitsi.

Mihin asukkaita voisi valjastaa?


– Minun näkemykseni on, että lapsille pitäisi järjestää tilaisuuksia, sillä lapsissa on tulevaisuus. Ja jos perheen pienimmille järjestetään tapahtumia, he vetävät vanhemmat ja isovanhemmatkin mukaan.

Hakalan mielestä lastentapahtumien organisoiminen ei vaadi paljon rahaa.


– Tapahtumien järjestämiseen tarvitaan tietenkin talkoolaisia, mutta täältä löytyisi varmasti aktiivisia tekijöitä. Yhteistyössä on voimaa, Hakala arveli.

Äskettäin Kuhmoisten keskustasta asunnon hankkinut Tapio Kokko kertoi, että hänen suvullaan on ollut mökki Päijälässä 63 vuotta. – Mökki kuului ensi vanhemmilleni, nyt sen omistavat lapseni. Vakituinen asuntoni on Tampereella, mutta mieluummin oleilen täällä Kuhmoisissa.

Kausiasukkailla riitti ideoita Kuhmoisten matkailun piristämiseksi. Satamassa jutusteltaessa ehdotettiin muun muassa moottorikelkkareittejä järven jäälle ja pelloille talvituristien käyttöön ja toivottiin haastavampia pyöräilyreittejä, polkujuoksutapahtumia ja mönkijäsafareja. Lisäksi toivottiin enemmän saunoja satamaan.

Kausiasukkaat ehdottivat myös, että palveluntuottajat jatkaisivat paikkakunnalla palveluiden tarjoamista pitkälle syksyyn lomakauden jälkeen. Erityisesti toivottiin, että satamassa huomioitaisiin muut vuodenajat kesän lisäksi.

KategoriatAjankohtaistaAsuminenKuntaTilaajilleUutiset

Kommentoi

Nimi ja sähköpostiosoite tulee vain toimituksen käyttöön. Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaselosteen.