TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
VIIME KEVÄTLUKUKAUDELLA tehty kansallinen kouluterveyskysely kertoo, että koulu-uupumus vaivaa myös kuhmoislaisia nuoria. Tulokset osoittavat, että lukiolaiset kokevat terveydentilansa enemmän keskinkertaiseksi tai huonoksi kuin viimeksi, vuonna 2023, tehdyssä kouluterveyskyselyssä. Perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaat puolestaan kertovat kärsineensä vähintään kaksi viikkoa kestäneestä masennusoireilusta ja tunteneen kipua ainakin kolmessa kehonosassa vähintään kerran viikossa. Nämäkin kokemukset ovat lisääntyneet kahden vuoden takaisista tuloksista.
Yhdeksäsluokkalainen Viivi Saarinen ja lukiolainen Jenni Karttunen tunnistavat ilmiön.
– Meidän luokalla kaikki on selvästi väsyneitä. Yläkoululaiset valvovat pitkään, moni ei saa unta aikaisin, vaikka yrittäisi, Saarinen sanoo.
Karttusen mukaan väsymystä tuottaa nuorten tutkitustikin erilainen unirytmi, jota yhteiskunta ei vieläkään osaa tukea.
– Koulu alkaa aina aikaisin. Aika harvaa haittaisi, jos koulu sen sijaan päättyisi myöhemmin, Karttunen sanoo.
Mutta eivät uupumus- ja masennusoireet johdu pelkästään liian vähäisestä unesta.
– Onhan maailma hurjassa tilanteessa. Sen seuraaminen aiheuttaa huolta. Me joudumme esimerkiksi miettimään, että joudummeko sotaan, ja mitä seuraavaksi tapahtuu Yhdysvalloissa. Tietoisuus on lisääntynyt, ja se tuo tullessaan tuskaa, Saarinen sanoo.
– Samaan aikaan hallitus leikkaa vähäosaisilta. Sekin aiheuttaa huolta, Karttunen jatkaa.
Erityisesti mielenterveyspalveluiden karkaaminen kauas harmittaa nuoria. Itsetuhoisiin ajatuksiin on vaikea hakea apua, kun jonot ovat pitkät ja palveluita tarjolla vähän.
– Pelkästään se tilanne aiheuttaa ahdistusta, Saarinen toteaa.
Yläkoulun ja lukion mielipiteet ovat vähän ongelmaisia sääntöihin nähden.
Viivi Saarinen
MIELENTERVEYSPALVELUT OVAT vaikeasti saavutettavissa, mutta kouluterveyskyselyn vastauksissa on nähtävissä muutos parempaan suuntaan siinä, että koulussa on mahdollista keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista.
– Minulla on suht monta aikuista, joille voin puhua ja haluan kertoa asioistani. Sellaisia löytyy kyllä, viidettä luokkaa käyvä Minttu Suominen kertoo.
Saarisen ja Karttusen mukaan tietyt opettajat yläkoulun ja lukion puolella saavat kuulla nuorten ilot, surut ja jännittävät tapahtumat. Myös kouluvalmentaja kerää kiitoksia helposta lähestyttävyydestään.
Neljäs- ja viidesluokkalaisten vastauksissa korostui myös se, että opettajat ovat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaalle kuuluu.
– Maanantain ensimmäisellä tunnilla käydään viikonloppukuulumisia läpi. Ja jos on toissa päivänä kertonut opettajalle jotain, niin he saattavat välitunnilla kysyä, että miten sen asian kanssa kävi, Suominen sanoo.
Yläkoulun ja lukiolaisten puolella kuulumiset vaihdetaan enemmän kavereiden kesken. Kommunikaatio opettajien ja oppilaiden välillä näyttää oikeastaan takkuavan ylemmille luokille siirryttäessä, sillä kokemukset siitä, että opettajat kannustavat oppilasta kertomaan mielipiteensä oppitunnilla ovat heikentyneet vuoden 2023 kouluterveyskyselystä.
– Yläkoulun ja lukion mielipiteet ovat vähän ongelmaisia sääntöihin nähden, Saarinen nauraa ja jatkaa: – Pari kertaa vuodessa tehdään kyselyt, joilla opettajat keräävät palautetta, mutta se tuntuu enemmän muodollisuudelta.
Karttusen kokemukset lukiosta ovat hieman erilaiset, sillä osa opettajista voi jopa helpottaa tunnin kulkua, jos näyttää siltä, että oppilaat eivät ole vireessä.
– Ja sitten tietyt opettajat eivät jousta ikinä. Mutta kyllä meitä kuunnellaan, kaikki ei ole niin kiveen hakattua, Karttunen sanoo.
MYÖS AJATUKSET kouluruokailusta jakautuvat ikäryhmien kesken. Nuorimpia vastaajia häiritsee vain se, että kouluruokailuun ei ole tarpeeksi aikaa.
– Meillä on vain 20 minuuttia aika syödä, ja jos olet jonossa viimeisenä, niin vartti. Välillä tulee kiire oppitunnille, Suominen sanoo ja pohtii, että puoli tuntia olisi riittävä lounastunnin pituus.
Vanhempien oppilaiden vastaukset paljastavat, että koululounasta ei pidetä kovin laadukkaana. Myös tapa jättää koululounas kokonaan väliin on yleistynyt kahden vuoden aikana.
– Minä koen, että ruoka on huonontunut. Ruoan rakenne menee huonoksi meidän ruokailuun mennessä, ja kun mausteita ei saa käyttää, niin ruoka on toisinaan mautonta, Saarinen sanoo ja korostaa, että vika ei ole paikallisten keittäjien, vaan ruoka on liian kauan esillä
Aikaa ruokailulle kyllä on, mutta toisinaan listassa luvattu ruoka loppuu, ennen kuin vanhemmat oppilaat ehtivät syömään.
Lahdesta Kuhmoisiin tullut Karttunen puolestaan kehuu paikallista kouluruokaa.
– Toki syön pelkkää kasvisruokaa, mutta täällä kaikkea on niin paljon enemmän tarjolla. Muista kaupungeista tulevat kaveritkin on sitä mieltä, että täällä on hyvä kouluruoka, hän sanoo.
– Kasvisruoan taso onkin noussut, vaikka liharuoan on laskenut, Saarinen jatkaa.
Kouluruokailun väliin jättäminen onnistuu lukiolaisilta, jotka voivat lähteä vaikkapa ruokailun jälkeistä hyppytuntia viettämään kotiin. Perusopetuksen oppilaat puolestaan eivät saa poistua koulun alueelta, eivätkä syödä koulun tiloissa muuta kuin siellä tarjoiltavaa ruokaa. Paitsi välipalavälitunnille saa tuoda omia välipaloja.
Meillä on vain 20 minuuttia aika syödä, ja jos olet jonossa viimeisenä, niin vartti. Välillä tulee kiire oppitunnille.
Minttu Suominen
NUORET HALUAISIVAT itsekin välttää netin käyttöä arjessaan. Alakoululaisista yli puolet on kokenut usein, että aikaa pitäisi viettää muutoin kuin netissä. Lähes puolet on yrittänyt viettää netissä vähemmän aikaa, mutta epäonnistunut yrityksessä. Lukiolaisistakin puolet on huomannut olevansa netissä, vaikka ei ole huvittanut.
Suominen myöntää, että netissä roikkuminen on toisinaan ongelma.
– On hetkiä, jolloin ei keksi tekemistä ja tarttuu puhelimeen. Olen yrittänyt maalaamisen ja piirtämisen kautta päästä tavasta pois ja onnistunutkin siinä, hän sanoo.
Karttunen kertoo käyttävänsä nettiä mieluummin sarjojen ja elokuvien katseluun kuin ”aivottomaan scrollaamiseen”.
Saarinen muistuttaa, että puhelimen käyttämiseen vapaa-ajalla tuo ison eron se, ovatko kaverit kylällä tavattavissa kävelymatkan päässä, vai asuuko syrjäseudulla.
Muista kaupungeista tulevat kaveritkin on sitä mieltä, että täällä on hyvä kouluruoka.
Jenni Karttunen
HARRASTUSMAHDOLLISUUDET OVAT Kuhmoisissa hyvät, paljastaa kouluterveyskysely. Nuorimmista vastaajista lähes kaikilla on joku harrastus, jossa he käyvät vähintään kerran viikossa. Harrastusmahdollisuudet ovat tiedossa ja harrastuspaikat sijaitsevat kohtuullisen välimatkan päässä.
– Meidän luokkalaisista melkein kaikki ovat jossain vaiheessa harrastaneet partiota, Suominen kertoo.
Hän ja Saarinen mainitsevat myös koulun kerhot, jotka tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia. Kaveripiiristä löytyy myös monipuolisen liikunnan harrastajia.
– Meistä tosi moni ratsastaa ja lenkkeilee oman koiran kanssa, Karttunen sanoo.
Kansallisen kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin ennen joulua. Kysely tehdään joka toinen vuosi ja siihen vastaavat perusopetuksen neljäs-, viides-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset sekä lukion ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat.
– Moni asia on Kuhmoisissa hyvin. Kehityskohteille ja huolestuttaville muutoksille olemme suunnitelleet toimia, ja osassa on syksyn mittaan tapahtunut positiivisia muutoksia. Erityisesti netissä vietettyyn aikaan sekä riittävään uneen toivomme kodeissa kiinnitettävän huomiota, yhtenäiskoulun rehtori Juha Nupponen toteaa.
