Kunnanjohtajien paikat ovat osoittautuneet viime vuosina tuulisiksi paikoiksi. Niin on käynyt myös Kuhmoisissa. Aika voi kullata muistoja, mutta olen ulkopuolisten kysyessä Kuhmoisista maailmalla tottunut vastaamaan, että Kuhmoisten johdossa ja päätöksenteossa vallitsee hyvä ilmapiiri. Sellainen on korvaamaton voimavara pienen kunnan menestyksen kannalta.
Onkohan kyseessä laajempi ilmiö, joka näkyy vaikkapa eduskunnan kyselytunnilla tai jopa maailmanlaajuisesti. Suomen Kuvalehden päätoimittaja nosti viime viikon pääkirjoituksessaan esille Asterix ja riidankylväjä sarjakuvasta tutun Tullius Intrigiuksen, jolla Cesar yrittää murtaa pienen gallialaisen kylän vastarinnan ujuttamalla sinne kuulun riidankylväjä Tullius Intrigiuksen. Näitä riidankylväjiä tuntuu olevan monissa organisaatioissa nykyään enemmän kuin sovunrakentajia.
Toimin 1996-2011 Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja-rehtorina talossa, jonka 600-päinen henkilökunta koostui pääosin korkeakoulutetuista asiantuntijoista ja 6000 vuosiopiskelijasta. Korkeakoulu saavutti kansallisissa arvioinneissa viisi laatu- ja huippuyksikkötulosta, mikä oli eniten ammattikorkeakouluista ja motivoi henkilöstöä entistä parempiin tuloksiin. Hintana oli kokemus työkuormasta, mutta se toi myös työn iloa ja vahvisti yhteishenkeä.
Tästä huolimatta viimeisinä työvuosinani pieni 5 -10 henkilön joukko aloitti erään lehtorin työjärjestelyistä liikkeelle lähteneen johdon ajojahdin. Se johti muutaman johtoon kuuluneen poliisitutkintaan työsuojelurikoksesta, jonka ydin oli liiallinen henkilöstön työkuorma. Prosessi päättyi siihen, että syyttäjä teki syyttämäjättämispäätöksen todeten, että johdolla on oikeus määrätä työtehtävistä eikä näin ollen ole tapahtunut mitään rikosta.
Olimme luoneet johtoryhmän kanssa säännöllisen keskusteluprosessin opettajien ja muun henkilöstön luottamusmiesten kanssa. Näihin palavereihin luottamusmiehet tekivät asialistan. Tämä toimintatapa johti siihen, että luottamusmiehet olivat koko ajan johdon tukena ajojahdissa. Myös luottamushenkilöesimieheni yhtiön hallituksen puheenjohtaja, vantaalainen kuntapäättäjä, tuki varauksetta toimivaa johtoa. Eroani ei kukaan henkilöstöön kuuluva vaatinut.
Työilmapiiritutkimus olisi välttämätön toimenpide ennen kuin aletaan puhua kunnanjohtajan erottamisesta. Sen kautta voisi löytyä keinoja, joilla kunnan henkilöstön työhyvinvointia voi parantaa. Kunnanjohtaja voisi rakentaa jatkuvan arvostavan keskusteluyhteyden henkilöstön luottamusmiesten kanssa. Siihen ei kahvipöytäkeskustelu riitä.
Monia muitakin käytännön keinoja henkilöstön osallistamiseksi käytimme. Yliopistojenkin hallinnonuudistus on kirvoittanut tutkijapiireissä syytöksiä siitä, että yliopiston johto on vieraantunut yliopiston perusideasta pyrkiessään johtamaan yliopistoa. Johdon luontaisetuna on joutua syntipukiksi sellaisissakin asioissa, joihin se ei voi vaikuttaa. Johdon on tärkeää pohtia, mihin se voi vaikuttaa ja olla valmis muuttamaan johtamiskäytänteitä. Erottaminen on lyhytnäköinen ratkaisu, joka voi viedä ojasta allikkoon.
Pentti Rauhala
FT, dosentti, emeritus rehtori
Yksi kommenttiKommentoi
Juuri ehdottamallasi tavalla, Pentti, ollaan Kuhmoisissa etenemässä kohti tutkintaa. Voit nukkua yösi rauhassa. Maanantaina 6.10. kunnanhallitus tehnee esityksen tilapäisestä valiokunnasta ja ma 13.10. valtuuston ylimääräisessä kokouksessa tämä esitys vahvistetaan, jotta PÄÄSTÄÄN TUTKIMAAN. En tiedä, mitä on hutkiminen, mutta sitä ei nyt tällä erää Kuhmoisissa olla käynnistämässä.