KUHMOISTEN KUNNAN uusi rakennusjärjestysehdotus jättää rakennusvalvonnalle entistä enemmän tilaa tapauskohtaiseen harkintaan.
Ennen vuotta 2020 voimassa olleessa rakennusjärjestyksessä luotettiin sääntöihin. Sääntöjen ongelmallisuus kävi ilmi, kun rakensin vapaa-ajan paikkaani Köntin kulmille Kuhmoisiin. Ongelma kärjistyi vanhan rakennusjärjestyksen käsiteparissa ”tulisija” ja ”lämmityslaite”.
Rakennuksiini kuului nukkuma-aitta, johon halusin asentaa puulla toimivan kamiinan. Kävi ilmi, että aittaan olisi saanut asentaa ”lämmityslaitteen”, jossa on pakoputki mutta ei ”tulisijaa”, jossa on savupiippu.
Ajatus pakoputkella varustetusta nukkuma-aitasta vaikutti parodialta. Aitan lämmittäminen metsän puilla olisi ollut kiellettyä mutta kaukaa aavikolta haetulla öljyllä sallittua.
Vuoden 2020 rakennusjärjestyksessä tästä rajoituksesta jo luovuttiin: aitta tai vierasmaja sai olla varustettu lämmitysjärjestelmällä tai tulisijalla.
Parodia liittyi rakennusjärjestyksen keskeisimpään käsitteeseen, rakennuspaikkaan. Rantarakentamisessa rakennuspaikka muodostaa kokonaisuuden, johon voi kuulua päärakennuksen lisäksi sauna ja tarpeelliset muut talousrakennukset. Vanhaa ilmaisua käyttäen kokonaisuutta voi verrata yhteen ”savuun”.
Savulla on pitkä verohistoriallinen tausta. Savu oli Suomessa vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö vaihteli alueittain. Hämeessä savulla tarkoitettiin yhtä taloa tai ruokakuntaa.
Rakennuspaikkojen lukumäärän sääntely on kunnallisen kaavoittajan ja rakennusvalvonnan keskeisiä tehtäviä varsinkin herkillä ranta-alueilla.
Ongelmana on ollut uusien rakennuspaikkojen muodostaminen. Rakennuksia voidaan hajauttaa suuren kiinteistön eri osiin niin, että niistä alkaa muodostua toisistaan erillisiä mökkikokonaisuuksia. Kiinteistö voidaan myöhemmin myös jakaa lohkomalla useiksi kiinteistöiksi. Lohkominen ei kuitenkaan itsessään voi tai saa synnyttää uusia rakennuspaikkoja tai rakennusoikeutta.
Hiivittämistä pyrittiin Kuhmoisten ennen vuotta 2020 voimassa olleessa rakennusjärjestyksessä ehkäisemään muun muassa määräämällä asumiseen käytettävä aitta tulisijattomaksi.
Tulisijan käyttäminen hiivittämistä estävänä tunnusmerkkinä toimii huonosti. Se karsii lämmitysratkaisuja, joilla rakennusta voitaisiin lämmittää järkevästi paikallisella puulla. Tulisijattomuus ei myöskään estä hiivittämistä, koska itsenäiseltä mökkikokonaisuudelta näyttävän kokonaisuuden voi nykyisin myös toteuttaa ilman tulisijaa sähkösaunalla ja ilmalämpöpumpulla.
Hiivittämistä voi hallita korostamalla kaavoituksen tarkoituksen toteutumista rakentamislupamenettelyssä. Menettely korostaa rakennusvalvonnan laadukasta harkintaa varsinkin nyt, kun Kuhmoisissa vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen asumiseen on ajankohtaista.
Heikki Niemeläinen
Kuhmoinen
Yksi kommenttiKommentoi
Piti olla juttu kunnan uudesta rakennusjärjestyksestä mutta tulikin tarina pakoputkesta? Kuhmoisten kunnanvaltuusto toden totta hyväksyi kokouksessaan 21. syyskuuta 2026 Kuhmoisten kunnan uuden rakennusjärjestyksen. Hyväksyi, vaikka LVV:llä oli siihen korjausehdotuksia kuusi sivua. 1.1.2025 voimaan tullut rakentamislaki, joka sallii rakentaa ilman rakentamislupaa alle 30 neliömetrin rakennuksen, koskee vain rakennuspaikkoja, jossa on rakennusoikeutta. Jos tontilla ei ole rakennusoikeutta, tarvitaan rakentamiseen yhä poikkeamislupa. Asuinrakennus vaatii aina rakentamisluvan koosta riippumatta ja rakennuksista on edelleen maksettava kiinteistövero. Lisäksi rakentamislaki rajaa lupavapautta seuraavasti: Rakentamislupa tarvitaan myös korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin. Rakentamislupa tarvitaan aina, jos: 1) korjataan tai muutetaan kaavan tai lain nojalla suojeltua taikka historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta tavalla, jolla on merkittävää vaikutusta rakennuksen suojeltavalle tai rakennustaiteelliselle arvolle; 2) rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin liittyvällä korjaus- tai muutostyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen taikka energia- ja ympäristövaikutuksiin rakennuksen koko elinkaaren aikana; 3) muutetaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti. Kunnan rakennusjärjestyksen määräyksillä ei voida muuttaa kaavassa osoitettua rakennuspaikan kokoa, rakentamismääräyksiä tai rakennusoikeutta. Rakennusjärjestykseen perustuen ei voida myöskään myöntää poikkeamislupia kaavoista tai niiden määräyksistä. Rakennusjärjestyksen lukijan pitää myös erikseen lukea uudesta rakentamislaista, että suunnittelutarvealueella kunnan on kuitenkin myönnettävä rakentamislupa olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen; olemassa olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentamiseen; rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön; asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Jos palataan pakoputkeen. Asuinrakennukset koosta riippumatta edellyttävät rakentamislain 42 § mukaan rakentamisluvan. Ratkaisevaa on käyttötarkoitus, ei rakennuksen koko. Jo aiemman lainsäädännön aikana on toisinaan jouduttu tulkitsemaan, milloin on kyseessä asuinkäyttö esimerkiksi suhteessa talousrakennukseksi luokiteltavaan saunaan. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös KHO 2021:137 linjaa, että rakennuksen käyttötarkoitusta arvioidaan kokonaisuutena, eikä yksittäinen tekijä – kuten erilliset tulisijat ja hormit – muuta saunarakennusta lomamökiksi tai asuinrakennukseksi. Tapauksessa oli kyse noin 35 kerrosneliömetrin kokoisesta rantasaunasta, jonka eri osiin oli suunniteltu kaksi erillistä tulisijaa ja hormia (saunaan ja takkatupaan) Keskeiset perustelut ja kriteerit: • Tilajärjestelyt ja varustelu: Rakennuksessa ei ollut keittiötiloja, sähköliittymää eikä juoksevaa vettä. Sauna-, pesu- ja pukeutumistilojen osuus oli hieman yli 50 % ja takkatuvan vähän alle 50 % pinta-alasta. • Käyttötarkoitus: Erilliset tulisijat mahdollistivat saunarakennuksen mielekkään ympärivuotisen käytön (esim. takkatuvan pitämisen lämpimänä talvella ilman saunan lämmitystä), mutta ne eivät muuttaneet rakennuksen tosiasiallisia käyttömahdollisuuksia muuksi asuinrakennukseksi. • Oikeudellinen merkitys: Ratkaisu korostaa kokonaisharkinnan merkitystä. Se osoittaa, että pelkkä yöpymisen mahdollistava takkatupa tai useampi hormi ei tee kohteesta asuin- tai lomarakennusta, jos tilat on pääosin suunniteltu saunomiseen ja niistä puuttuvat muut asuinrakennuksen perusedellytykset. Vaikka ratkaisu annettiin vanhan maankäyttö- ja rakennuslain aikana, siinä vahvistetut oikeusperiaatteet ovat edelleen suuntaviivoina myös uuden rakentamislain soveltamisessa.