KUKA MUISTAA, kuinka kauan Kuhmoisissa on puhuttu matkailun merkityksestä ja matkailijoiden tavoittelusta? 1990-luvulla ainakin, mutta mennäänkö siitä vielä ajassa taakse päin, ja riittääkö yksi vuosikymmen pakittamista?
Yhden inhorealistisen näkemyksen mukaan pienet kunnat tulevat tulevaisuudessa pärjäämään itsenäisinä kahdella tavalla: pystyttämällä tuulivoimaloita tai haalimalla matkailijoita. Siinä, kumpi on helpompi toteuttaa käytännössä ja mitkä ovat kummankin vaihtoehdon vaikutukset ympäristöön ja asuinviihtyvyyteen, riittää pohtimista.
Kolmen kunnan yhteistyössä toteutettava Lakeland Villages -matkailuhanke auttaa paikallisia yrittäjiä tuottamaan hyviä ja kestäviä matkailupalveluita. Tämän lehden sivulla kolme projektipäällikkö Mari Holopainen toteaa, että kansainväliset matkailijat ovat täysin realistinen tavoite, kunhan vain tuote on kunnossa.
Olisi hienoa, jos paikallisilta yrittäjiltä löytyisi tahtotilaa hioa tarjontansa sellaiseen muotoon, että se kävisi kaupaksi matkailijoille ja toisi leivän yrittäjän pöytään. Toivottavaa puolestaan on, että tätä tahtotilaa on kyselty ja kartoitettu ennen kuin kolmen kunnan matkailukimppaan on lyöttäydytty. Muuten tilanne näyttää ulos päin siltä, että kunta maksaa kymmeniä tuhansia vuodessa ja toivoo, että joku tarttuisi tuolla rahalla ostettuihin mahdollisuuksiin.
Mahdollisuuksia on, mutta ovatko ne suuremmat Pirkanmaan vai meille niin tutun pohjoisen suunnassa? Yle kertoi vuoden vaihteessa, kuinka Himoksella vierailee tänä talvena 4 000 eurooppalaista turistia. Ensi vuonna heitä voi tulla enemmän. Himokselta Kuhmoisiin on lyhyempi välimatka kuin Rukalta Posiolle. Arvajalla asuva yrittäjä ajelutti yhdessä päivässä 170 turistia koiravaljakoillaan.
Kuten Holopainenkin sivulla kolme kertoo, luonto trendaa yhä matkailijoiden keskuudessa. Ylen artikkelin mukaan myös eläimet kiinnostavat eurooppalaisia. Ensin mainittua on helppo luvata Kuhmoisissakin riittävän, mutta eläimellisten elämyksien tarjoaminen vaatiikin jo enemmän. Toisaalta – ei hirvikartanollakaan ole kuin muutama rapsuteltava eläin. Joskus laatu korvaa määrän.
Kuten vajaan kolmen tuhannen asukkaan Posiolla myös Kuhmoisilla olisi mahdollisuus ottaa ilo irti matkailijoista – sekä kesällä että talvella. Kunta tarjoaa hankkeen puitteissa auttavan kätensä, toivottavasti pitäjästä löytyy siihen tarttuvia, tavoitteellisia, sekä yhteistyöhön kykeneviä yrittäviä yrittäjiä, jotka uskaltaisivat avata ovensa paitsi turisteille myös uusille mahdollisuuksille.
Katja Sirviö







Yksi kommenttiKommentoi
Isojärven kansallispuistossa käy vuosittain noin 25 000 vierasta. Se on enemmän kuin monen pienen kaupungin asukasluku. Silti kuntastrategiassa matkailu konkretisoituu lähinnä sataman kehittämiseen. Missä on suunnitelma kansallispuiston kävijöille? Missä on tieto siitä, kuinka moni heistä käyttää Kuhmoisten palveluja? Kehittäminen ilman mittaamista on toiveajattelua.