TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
KAKSITOISTA KUHMOISTEN yhtenäiskoulun lukiolaista valmistautuu parhaillaan marraskuun viimeisellä viikolla Strasbourgissa järjestettävään Euroscola-ohjelmaan.
– Euroscola on suunnattu nuorille, ja tarkoituksena on, että me opimme, mitä Euroopan Unionissa oikeasti tehdään. Menemme Strasbourgiin istumaan, keskustelemaan, väittelemään ja äänestämään, Emma Sahla kertoo.
– Tarkoituksena on vahvistaa meidän omaa eurooppalaista identiteettiämme, Saaga Mattila täydentää.
Euroscolan omilla verkkosivuilla ohjelman kerrotaan tarjoavan käytännön kokemuksen eurooppalaisesta parlamentaarisesta demokratiasta. Osallistujat ovat vähintään 14-vuotiaita, ja he tulevat kaikista EU:n 27 jäsenmaasta, hakijamaista sekä entisistä jäsenmaista. Opiskelijat saavat tilaisuuden tutustua EU:n toimielinten toimintaan, keskustella demokratiasta, perusoikeuksista ja eurooppalaisista arvoista sekä ilmaista omia mielipiteitään Euroopan unionin tekemistä päätöksistä.
– Kun opiskelujen aikana on päässyt osallistumaan kaikkiin näihin projekteihin, niin itsellekin on valaistunut, että ympärillä on muutakin kuin tämä Suomen maa. Eurooppa on iso, mutta kun pääsee sinne parlamenttiin, niin se alkaa tuntua helpommalta asialta käsittää, Reetta Unnaslahti sanoo.
Projekteilla Unnaslahti tarkoittaa muun muassa vuoden takaista EPAS-matkaa Tallinnaan. EPAS-ohjelman tarkoituksena on perehdyttää oppilaat EU:n parlamentaariseen demokratiaan, Euroopan parlamentin rooliin ja EU:n arvoihin. Kuhmoislaisten lukiolaisten Tallinnan matkasta voit lukea lisää täältä:
OPISKELIJAT OVAT valmistautuneet Strasbourgin matkaan tutustumalla jo valmiiksi Euroopan Unioniin sekä Euroopan parlamentin jäsenten toimintaan. He ovat täyttäneet erilaisia hakemuksia, lomakkeita ja kuvauslupia. Kuvausluvan myötä pääsee istumaan Strasbourgin parlamentin täysistuntosalin puoliympyrään.
– Olemme kerranneet sanastoa, jota voimme käyttää, kun keskustelemme muiden maiden oppilaiden kanssa, Mattila kertoo.
Tänä vuonna Euroscolan suurin yksittäinen käsiteltävä aihe on disinformaatio. Se on valheellista tietoa, jonka tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin ja heidän ajatteluunsa. Misinformaatio puolestaan on yhtä lailla väärää tietoa, mutta sen tavoitteena ei aina ole johtaa vastapuolta harhaan. Misinformaation levittämiseen voi syyllistyä vahingossa.
– Sosiaalinen media on nykyään vahvasti osa ihmisten elämää, ja siellä liikkuu ehkä eniten mis- ja disinformaatiota, Unnaslahti huomauttaa.
– Täytyy olla taitoa ja kykyä tunnistaa se, jotta ei levitä mitään väärää tietoa ihmisistä. Se voi pilata jonkun elämän, Mira Teivaanmäki jatkaa.
Euroscola-projektia vetävä yhteiskuntaopin opettaja Anne Enberg sanoo, että oppilaat saivat juuri ennen haastattelua keskustella siitä, miten disinformaatiolta voisi välttyä, ja miten sen voisi erottaa tutkitusta tiedosta.
– Pohdittiin, että voisiko siitä tehdä oman kouluaineen tai sisällyttää sitä eri kouluaineisiin, kuten historiaan tai yhteiskuntaoppiin. Kaikista aiheista kuitenkin löytyy disinformaatiota, Sahla ja Mattila kertovat.
Opiskelijoiden kertoessa dis- ja misinformaatiosta puheissa vilisee tekoäly, eli AI. Teivaanmäki muistuttaa sen kehittyneen niin paljon, että esimerkiksi sen tekemiä videoita on vaikea tunnista.
EU-tasolla disinformaatiota voivat käyttää hyödykseen valtiot. Omaa asemaa halutaan pönkittää, sota-alueilla ja kriisitilanteissa halutaan vaikuttaa vastapuolen mielipiteisiin. Pandemian aikana levitettiin rokotteisiin liittyvää disinformaatiota, eivätkä siltä ole säästyneet puheet ilmastonmuutoksestakaan.
– Tärkeintä olisi opettaa ihmisille, miten disinformaation voi tunnistaa. Yksi keino on tarkistaa, löytyykö tietoa muista lähteistä. Jos törmää johonkin kiistanalaiseen juttuun, olisi tärkeää olla kommentoimatta sitä mitenkään, koska kaikki kommentit saavat jutun vain leviämään, Sahla, Mattila, Unnaslahti sekä Saku Käyrä muistuttavat.
Tärkeintä olisi opettaa ihmisille, miten disinformaation voi tunnistaa. Jos törmää johonkin kiistanalaiseen juttuun, olisi tärkeää olla kommentoimatta sitä mitenkään, koska kaikki kommentit saavat jutun vain leviämään.
EUROSCOLA-OHJELMAAN Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukiolaiset pääsivät hyvän hakemuksensa avulla. Hakemuksessa dokumentoitiin Eurooppa-päivän tapahtumia ja kuultiin Oodi ilolle -hymni haitarilla ja pianolla soitettuna.
Kuhmoislaisten kanssa matkaan lähtee Alppilan lukion opiskelijoita.
Kolmen päivän matkaan kuuluu paitsi workshoppeja ja EU-parlamentin istunnon simulointia myös erilaisia puheenvuoroja, yhteisiä lounaita, verkostoitumista sekä vapaa-aikaa, kuten vierailu joulutorilla.
– Eurooppalaisuus on osa meitä. On kiva päästä näkemään konkreettisesti, mitä EU:ssa tapahtuu, Teivaanmäki sanoo.
– Kaikki, mitä EU:ssa päätetään, koskee myös meitä suomalaisia. On kiva kuulla, miten mepit oikeasti päätöksiä tekevät. Kuuntelevatko he kansalaisia vai päättävätkö omien arvojensa mukaan, Sahla jatkaa.
Enberg muistuttaa, että kun opiskelijoilla on jo valmiiksi hyvä kielitaito ja he saavat tällaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia, niin samalla aukeavat ovet vaikka minne.
– EU:hun kannattaa hakea vaikka harjoitteluun, se on mieletön näköalapaikka ja asiantuntijoita tarvitaan monilla aloilla.
Artikkelia muokattu maanantaina 24.11. klo 13.45. Korjattu repliikkiin oikea lähde.
