TEKSTI KATJA SIRVIÖ
Ainakin osalle kuhmoislaisista koululaisista tuotettanee tulevaisuudessa hammastarkastukset liikkuvana palveluna. Asia kävi ilmi Kuhmoisten Sanomien haastatellessa paikallisia Pirkanmaan hyvinvointialueen varavaltuutettuja Johanna Peltosta ja Mari Markkasta.
– Juuri tuli vastaus, että ensi viikolla tarkentuu aikataulu koululaisten pop up -tarkastusten suhteen, viestitti Markkanen Sanomille torstaina.
Kuhmoisten Sanomat ei itse ole vielä varmistanut Pirhalta tietoa.
Hyvinvointialueet aloittivat tänä vuonna toisen valtuustokautensa. Sekä Peltonen että Markkanen sanovat, että raha puhuttaa myös Pirkanmaan hyvinvointialueella tällä hetkellä eniten.
– Alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Pirhan alueella se on saavutettavissa, mutta miten ja mihin se vaikuttaa – se on iso juttu, Peltonen sanoo.
Pirha teki viime vuonna alijäämää hieman ennakoitua vähemmän, 56,5 miljoonaa euroa. Se on 59 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Lain mukaan hyvinvointialueiden pitää kattaa niille kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Suurimmalle osalle hyvinvointialueista tehtävä on mahdoton.
– Pirhassa talousarviosuunitelma ja siihen liittyvät seminaarit ovat meneillään. Aluehallitukseen on tuotu esille tarve yt-neuvotteluihin sairaalapalveluiden osalta, Markkanen kuvaa tilannetta.
Yt-tarve nousi otsikoihin viime viikolla. Neuvottelut voivat johtaa jopa 350 työsuhteen päättymiseen.

Peltonen kuuluu Pirhan ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokuntaan. Valiokunnissa käytyjen keskustelujen perusteella hän uskoo, että ikäihmisten palveluiden kokonaisuus tulee nousemaan valtakunnan tasolla.
Peltonen kertoo vaihtaneensa viestiä Pirhan sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmasen kanssa Kuhmoisten asumispaikkojen riittävyydestä. Kuosmasen mukaan sekä ympärivuorokautisen asumisen sekä yhteisöllisen asumisen paikat tulevat laskennallisesti riittämään pitkälläkin tähtäimellä.
– Tosi moni vanhus on saanut paikan myös muualta Pirkanmaalta ja päässyt näin omaisten lähelle. Kehottaisinkin ottamaan paikan silloin, kun sellainen on mistä tahansa tarjolla. Se on yleensä asukkaan etu, ja toiselle paikkakunnalle päätymistä vähän turhaan pelätään, Peltonen sanoo.
Peltonen moittii hieman yhteiskuntaa siitä, kuinka paljon se tukeutuu omaishoitajiin ja heidän toimintaansa ihmisten ikääntyessä. Hän sanoo olevansa huolissaan omaishoitajien jaksamisesta.
– Toisesta huolta pitäminen on ympärivuorokautista hommaa. Ollaanko tulevaisuudessa vapaaehtoisia luopumaan omasta vapaa-ajasta? En oikein näe sitä.
Terveyskeskuksessa otettiin aiemmin syksyllä käyttöön Pirhan yhteinen potilastietojärjestelmä, mikä helpottaa kirjausten näkyvyyttä eri instanssien välillä asioidessa. Haasteena terveyskeskuksella on kuitenkin se, että lääkäreitä siellä on vain yksi.
– Ja se ei riitä. Lääkäri- samoin kuin labratoiminnan pitäisi olla isommilla harteilla, Peltonen myöntää.
Kotisairaalapalvelua Kuhmoisissakin tarvittaessa saa, sen toimipiste vain on Kangasalla.

Ikäihmisten päivätoiminta, jonka muuttumisesta etäpalveluksi valtakunnan medioissakin keväällä kohistiin, on jatkunut Kuhmoisissa. Se pyörii kotihoidon toiminnan alla viikottain.
Kohu päivätoiminnasta sekä esimerkiksi turva-auttamispalvelusta ovat Peltosen mukaan hyviä esimerkkejä siitä, että voidakseen vaikuttaa asioihin on oltava rohkea ja annettava hyvinvointialueelle palautetta.
– Kun riittävästi painostettiin, niin saatiin läpi se muutos, että paikallinen kotihoito auttaa heitä, jotka ovat kotihoidon säännöllisen palvelun asiakkaita. Jos turva-auttamispalvelua tarvitsee joku, joka ei ole kotihoidon palvelun piirissä, niin apu tulee kauempaa, mutta heitä on vähän, Peltonen kertoo.
Peltosen mukaan Kuhmoinen on saanut erityisen hyvää palautetta lähitoritoiminnasta sekä sen toimivasta yhteistyöstä SPR:n ja kunnan kanssa.
– Se on pantu merkille ylemmällä taholla ja sen toivotaan toimivan esimerkkinä muille tahoille.
Lopuksi Peltonen toteaa, että Pirhan tajoama palvelu ja hoito on hyvää, mutta palvelujen piiriin pääseminen on hidasta.
– Onneksi ihmiset ovat oppineet hyvin käyttämään digiklinikkaa ja soittamaan 116117-numeroon.
Kuntaa hän muistuttaa siitä, että nyt olisi tärkeintä miettiä sitä, miten kuntalaisten hyvinvointia edistetään.
– Palvelut ovat nyt kauempana, se on selvää. Pirha hoitaa ne, eikä meidän kannata niitä miettiä tai kiirehtiä. Palautetta tulee antaa, mutta ei miettiä vain epäkohtia, Peltonen toteaa.








Yksi kommenttiKommentoi
Palautetta saa ja pitää antaa, myös sitä epäsuotuisaa. Jos koko ajan vain kiitellään kaikesta, vaikka ei niin hyvin menidi, niin kehitys loppuu. Ja pitää myös muistaa, että ihmiset ovat erilaisia, myös sairauksiensa kanssa. Jatkuva joo-joo-puhe ja että kaikki on hyvin, on kansalaisten huijaamista. Mutta toki valveutunut ihminen huomaa itsekin kaiken sen puutteen, mikä hyvinvointialueiden toiminnassa ja pslveluissa on parhaillaan olemassa. Siellä ei oikeasti ajatella potilasta ollenkaan, vaan tuottavuutta.