TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
Kuhmoisten vanhus- ja vammaisneuvosto kaipaisi kuntalaisilta yhteydenottoja ja toiveita siitä, mihin asioihin kunnassa olisi hyvä kiinnittää huomiota.
– Meillä on aloitelaatikot sekä kirjastossa että Kuhmolassa, jotka tarkistetaan kokousten alla. Lisäksi neuvoston jäseniin voi ottaa yhteyttä, vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Inkeri Haarla-Kettunen kertoo.
Haarla-Kettunen puhuu aloitteista, mutta kuntalaisten neuvostolle lähettämät aloitteet eivät vaadi virallista muotoa, eikä asia etene valtuustotasolle ilman vanhus- ja vammaisneuvoston käsittelyä. Aloite voi olla hyvin vapaamuotoinen, ja sen voi laittaa laatikkoon vaikka ilman yhteystietoja.
– Mutta aina olisi hyvä, että nimi ja yhteystiedot olisivat, jotta voimme kysellä aiheesta lisää, Haarla-Kettunen muistuttaa.
Sekä vanhusneuvosto että vammaisneuvosto ovat lakisääteisiä yhteistyöelimiä. Kuhmoisissa nämä kaksi yhdistettiin kesällä 2023. Neuvosto tekee aloitteita paitsi kunnanvaltuustolle myös Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Neuvostolla on edustus sekä hyvinvointialueen vanhus- että vammaisneuvostossa. Vanhusneuvostossa edustaja on puheenjohtaja Haarla-Kettunen ja vammaisneuvostossa Arja Korvenranta.
Lokakuun 22. päivä neuvoston jäsenet sekä varajäsenet ovat valmistautumassa valtakunnallisen Vanhusneuvostopäivän viettoon.
– Se on kerran vuodessa. Me osallistumme tilaisuuteen Teams-yhteydellä täältä saman pöydän äärestä. Niin kaikki pääsevät osallistumaan, Haarla-Kettunen kertoo.
Yhteistyö naapurikuntien vastaavien neuvostojen kanssa on vähäistä, mutta puheenjohtaja toteaa, että kaikki muualta napatut uudet ideat ja ajatukset olisivat tervetulleita.
Viime aikoina vanhus- ja vammaisneuvostoa ovat puhuttaneet esteettömyysasiat, terveyskeskukseen liittyvät palvelut sekä sivukylillä olevien pihaliittymien auraus. Sivukylillä onkin tärkeä rooli vanhus- ja vammaisneuvoston toiminnassa.
– Minusta on tärkeää, että sivukyliltä on edustus täällä neuvostossa. Monesti kauempana asuvat vanhukset eivät saa ääntänsä kuuluviin, heitä ei kuulla eikä nähdä, Pirjo Savijärvi toteaa.
Jaakko Hännikäinen muistuttaa, että syrjäkylillä asuu paljon pienellä eläkkeellä eläviä, jotka maksavat kovaa hintaa esimerkiksi jätehuollosta ja kiinteistöveroista.
– Paljon huolehditaan laitospaikoista ja keskustassa asuvista, mutta yhtälailla voisi helpottaa ja keventää ikäihmisten asumista syrjäseudulla. Ettemme ole kaikki kohta täällä kylällä hoidettavana, Hännikäinen sanoo.
Tähän väliin huomautettakoon, että neuvostolaiset puhuvat itse kotikulmistaan sanoin ”sivukylä” ja ”syrjäseutu”.
Esteettömyysasiat koskevat paitsi vanhuksia myös vammaisia. Kunnassa, jossa 45 prosenttia asukkaista on yli 65-vuotiaita ja vammaisia on vain muutamia, asioiden ajaminen painottuu vanhusten asioiden puolelle. Se neuvostossa myönnetään.
– Jokaisessa kokouksessa on asialistalla kuitenkin myös vammaisten asioita, neuvoston sihteerinä toimiva Sanna Luukkanen sanoo.
Kuhmolaan saadut vanhuksille paremmat korkeammat tuolit sekä osallistuminen kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimiseen sekä vanhusten ja vammaisten tukirahaston sääntöjen uusimiseen ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä vanhus- ja vammaisneuvosto voi saada aikaan. Lisäksi neuvostolta kysytään lausuntoja erilaisiin hankkeisiin.
Tukirahaston uudet säännöt hyväksyttiin kunnanvaltuustossa aiemmin syksyllä. Niiden myötä rahaston ehdot laajenivat, ja taloudellista avustusta voi saada juuri vaikkapa pihan talvikunnossapitoon tai muutostöihin, jotka edesauttavat kotona pärjäämistä. Avustusta tarvitsevien kannattaa olla yhteydessä Luukkaseen.
– Myös kuljetuspalveluihin voi saada rahastosta apua. Esimerkiksi keskiviikkoisin vuorotteleviin Sylvintupaan ja Lähitorille saapuvien kyydit kustannetaan rahastosta. Sitä ei ehkä osata vielä ihan hyödyntää, Luukkanen ja Haarla-Kettunen toteavat.
