TEKSTI&KUVAT: SANNA KANTOLA
Suomessa etenee juuri nyt vesireittejä pitkin viestimelonta, joka kuluvan viikon perjantaina päättyy Ruotsinpyhtäälle, Itä-Uudellemaalle.
Viestiin osallistuvat joukkueet lähtivät liikkeelle Jyväskylästä viime viikon lauantaina.
Käynnissä on Suomi Meloo -tapahtuma, jonka järjestää samaa nimeä kantava yhdistys. Viime vuonna vastaavan urheilutapahtuman osallistujat meloivat Ähtäristä Poriin.
Maanantaina melontajoukkueet saapuivat kajakeillaan Kuhmoisiin. Satamassa vaihdettiin alusten miehitykset ja samalla kyseltiin kuulumiset joukkuejäsenten kesken. Kuhmoisista matka jatkui iltamelontana kohti Padasjokea.
– Suomi Meloo on nimenomaan melontatapahtuma, ei kilpailu, yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Hellström korostaa.
Virtasalmen Majavamelojien terhakas joukkue valmistautui jatkamaan matkaa satamasta kohti Padasjokea. Joukkueen jäsen Esa Kristensen kertoi, että ryhmässä meloo tänä vuonna yhdeksän osallistujaa.
– Meillä on porukassa mukana jäseniä Helsingistä, Mikkelistä, Ristiinasta ja Nurmijärveltä, Kristensen listaa.
–Ja yksi meloja tuli mukaan suoraan työkomennukselta Intiasta!
Viestireitillä melotaan yötä päivää. Kokonaismatkaa kertyy yli 500 kilometriä, ja yhdelle melojalle tulee suoritettavaksi noin 100 – 200 kilometrin matka, riippuen joukkueen koosta ja siitä, melooko ryhmä jokaisella matkaosuudella.
– Työnjako meillä menee niin, että joku nukkuu, joku saunoo, joku meloo ja joku ajaa eli siirtää autoa seuraavaan kohteeseen, Kristensen kuvaa joukkueiden toimintaa viestin aikana.
– Pyritään siihen, että kenellekään ei tulisi liikaa melontaosuuksia. Meillä on käytössä kaksi kajakkia, yksi seuran ja yksi erään melojan.
Viestin eri osuuksien pituudet vaihtelevat kymmenestä neljäänkymmeneen kilometriin. Maanantai-iltana Kuhmoisista Padasjoelle kuljettu reitti kattoi noin 28 kilometriä.
Keskimääräinen melontanopeus joukkueilla on viitisen kilometriä tunnissa. Matkaa ohjaa ja tahdin määrää johtokajakki, jota osallistujat eivät saa ohittaa.
Yleisemmin tapahtumassa melotaan kaksikolla, joka kulkee kevyemmin kuin yksikkö. Kaksikossa kokeneempi meloja voi auttaa ja opastaa vähemmän kokemusta omaavaa matkakumppania.
Viestin aikana joukkueiden jäsenet nukkuvat taukopaikoilla teltoissa, matkailuautoissa tai asuntovaunuissa. Joissakin paikoissa myös mökkimajoittuminen on mahdollista.
– Toisinaan vaihtopaikoilla paikalliset kyläyhdistykset ja urheiluseurat auttavat melojia, mutta valitettavasti yhdistyksistä ja seuroista on väki viime vuosina vähentynyt ja niin on tehnyt myös meille tarjottu apu, Kristensen huokaa.
Kristensen kiinnostui aikanaan melontaharrastuksesta työkavereiden innostamana.
– Kollegat kehuivat lajia ja koska asuin saaressa, melonta tuntui luontevalta tavalta liikkua vesillä. Lopulta piti sitten hankkia itsellekin kajakki.
Melonta vei miehen mukanaan.
