TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
JOKA KUUN ensimmäisenä tiistaina kirjaston alakerrassa kokoonnutaan tärkeän tiedon äärelle. Sydänkahvila toteutetaan samaan aikaan kaikkien Keski-Suomen Sydänpiirin paikallisyhdistysten kesken. Paikallisyhdistyksiä on 12 ja niiden järjestämiin Sydänkahviloihin osallistui viime vuonna yli 900 ihmistä.
Kuhmoisissa Sydänkahvilasta vastaa vuonna 2020 Mirja Heinosen aisapariksi liittynyt Arja Korvenranta. Tuolloin sydänkahvila oli nimellä Kuhmoisten Sydänkerho, toinen vetäjä oli Leena Alanko. Kuhmoisten Sydänkerho sai alkunsa lokakuussa 2003.
– Kaksi vuotta sitten yhdistyimme Jämsän sydänyhdistykseen, sillä paikallisosastoja ei saanut enää olla, Korvenranta kertoo.
Korvenranta itse kuuluu Jämsän sydänyhdistyksen hallitukseen.
JOKAISESSA SYDÄNKAHVILASSA kuullaan sydänterveyteen liittyvä luento. Helmikuun tapaamisen teemana on sydän ja mieli. Etäluentoa koko Keski-Suomeen pitävä Emmiina Vertanen kertoo, kuinka mielenterveyden ongelmat ovat nousseet merkittäväksi kansanterveydelliseksi haasteeksi ja ovat suuri yksittäinen tekijä työkyvyttömyyseläkkeisiin.
– Myös sydänsairaiden mielen hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota. Jokainen meistä reagoi sairauteen omalla tavallaan. Mutta kun on kyse omasta sydämestä, niin se koetaan vakavaksi sairastumiseksi, ja äkillinen sairastuminen järkyttää kovasti mieltä, itseä ja lähipiiriä, Vertanen sanoo.
Vertanen muistuttaa, että mieli toimii viiveellä. Ensin sairastunut yrittää selviytyä fyysisestä ja kehollisesta kokemuksesta sekä mahdollisista toimenpiteistä.
– Vasta sitten ruvetaan miettimään, että mitä on tapahtunut. Alkaa asioiden prosessointi ja läpikäyminen.
Tutkimusten mukaan sydänsairauksiin saattaa liittyä mielialan laskua. Vertanen muistuttaa, että se on normaalia, mutta jos mieli menee niin alas, että nukkuminen vaikeutuu, ruokahaluun tulee muutoksia, ilo puuttuu elämästä eikä arki suju, on syytä miettiä, onko kyse kenties masennuksen oireista. Etenkin jos ne kestävät yli kaksi viikkoa.
– Silloin pitää miettiä, mikä voisi auttaa. Perheen ja läheisten tuki on isossa roolissa vahvistamassa turvallisuuden tunnetta. Samoin keskustelu ammattilaisen kanssa. Pitää olla mahdollisuus olla avuton tuntematta häpeää, ja pitää olla lempeä itseään kohtaan: Nyt pitää hidastaa ja hoitaa itseään kuntoon, Vertanen sanoo.
Mitä aikaisemmin mieltä ja mahdollista masennusta päästään hoitamaan, sitä nopeampaa on myös toipuminen.
Pitää olla mahdollisuus olla avuton tuntematta häpeää, ja pitää olla lempeä itseään kohtaan.
Emmiina Vertanen
SYDÄNSAIRAUDEN ISKIESSÄ itselle tai lähipiiriin vertaistuki on tärkeää. Sitä saa paikallisista Sydänkahviloista, Kuhmoisistakin, mutta myös Sydänliiton koulutetuilta vertaistukihenkilöiltä.
– Tiedon saanti on tärkeää, mutta ihan kaikkea ei netin ihmeellisestä maailmasta kannata lukea. Sydänliiton nettisivut ovat hyviä, samoin Terveystalo ja sen tyyppiset, Vertanen muistuttaa.
Hyötyä sairastuneelle on myös psykologisesta joustavuudesta sekä myötätunnosta – jopa myötäinnosta. Myötäinto on myötätunnon kaksonen. Se koostuu samoista aineksista, mutta myötäinnossa toimitaan samalla empatialla kuin myötätunnossa.
– Psykologinen joustavuus tarkoittaa sitä, että pystyy olemaan läsnä fyysisesti ja henkisesti ilman, että huoli hallitsee ajatuksia. Se auttaa yksilöä tekemään arvojen mukaisia valintoja vaikeista tunteista ja peloista huolimatta.
Lopuksi Vertanen muistutti kuulijoita palautumisen tärkeydestä. Palautuminen ei ole pelkkää lepoa vaan aktiivista itsestä huolehtimista.
Mielenterveyden käsi
– Viisi asiaa, jotka vaikuttavat meidän mielenterveyteemme:
– Uni & lepo: maltatko levätä, nukutko riittävästi?
– Ravinto & ruokailu: mitä söit päivän aikana, muistitko syödä säännöllisesti
– Ihmissuhteet & tunteet: millaisia tunteita olet tuntenut tänään, kenelle voi kertoa kuulumisia, millainen mielialasi on ollut lähipäivinä ja -viikkoina?
– Liikkuminen: miten liikut päivän aikana, millaisesta liikkumisesta tulee hyvä olo, mitä kehosi tarvitsee?
– Vapaa-aika & luovuus: miten rentoudut, mistä nautit vapaa-ajalla, mikä tuo iloa elämään?
– Lisäksi: arjen rytmi ja arvot: tuovatko arkiset askareet iloa elämään ja hyvää oloa? Millaisia asioita arvostat ja pidät tärkeänä, toimitko arvojen mukaan, millaisia hyvää mieltä tuovia valintoja teet päivän aikana? (Lähde: Mieli ry)
