Miesten Kotailtaa vietettiin Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta Tuomaalassa Päijälässä. Tapahtumaa isännöi Hannu Lahtinen ja historioitsijana toimi kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. Unnaslahti kertoi aluksi Otteleen historiasta, sillä Tuomaala kuuluu varsinaisesti Otteleen eikä Päijälän kylään. Hän tiesi esivanhempiensa asuneen Tuomaalan paikassa 1700-luvulla. Paikalla on asuttu jo 1500-luvulla.
Ottele oli Tuomaalan lähistöllä ollut kantatalo, joka jakautui kolmeksi tilaksi: Heikkiläksi, Mikkolaksi ja Tuomaalaksi isäntien nimien mukaan. Suurin tiloista oli Mikkola, josta poika lähti Peltovuoreen. Peltovuori oli ensin Mikkolan ja sitten Tuomaalan torppa ja sen nykyinen omistaja on Lauri Liehu. Otteleen kylällä lienee ollut toistakymmentä torppaa, muun muassa Passu, jossa oli kotailta vuosi sitten.
Hannu Lahtinen aloitti esityksensä kertomalla sairastuneensa hermolihasliitoshäiriötä aiheuttavaan MG-tautiin, jota hoidetaan lääkkeillä. Tuomaalasta jäi osa 2004 perinnönjaossa hänen vaimolleen Ullalle (o.s. Taival), jonka suku on asunut siellä 1880-luvulta. Kotailta oli Tuomaalan entisessä navetassa, joka kunnostettiin juhlatilaksi lapsen ja lapsenlapsen häitä varten. Nykyinen päärakennus on rakennettu entisen mukaiseksi.
Lukioaikana Lahtinen harrasti suunnistusta ja jalkapalloa. Suunnistustaito oli eduksi varusmiespalveluksessa, sillä sijoituttuaan kilpailuissa kärkisijoille sai yhtenään pitkiä viikonloppuvapaita.
Naapurikylän Sappeen Valkilan poika Matti Korkeela oli Hannun luokkatoveri lukiossa Lahdessa. Hän pyysi Hannun Kuhmoisiin ja Kuhmolaan, jossa oli Danny-show. Illan viimeiseen tanssiin Hannu haki tummatukkaisen tytön, Korkeelan serkun. Siitä alkoi Hannun ja Ullan seurustelu 1966. Häitä vietettiin 1969 Ullan kotitalossa Lammelassa.
Nuoripari lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Lahtinen valitsi pääaineeksi kansantaloustieteen ja sivuaineeksi tietojenkäsittelyopin, josta suoritti approbaturin. Tilastollisen päätoimiston suunnitteluosaston johtaja kysyi halukkaita laitoksensa atk-ohjelmoijaksi. Lahtinen ilmoittautui ja aloitti työssä 1970.
Vuoden lopulla Lahtinen lähti katsomaan Enso-Gutzeitin pääkonttoriin tietokonetta, jollainen hankittaisiin myös tilastolliseen päätoimistoon. Esittelijänä oli Enson atk-yksikön johtaja. Hän oli lähdössä työntekijähaastatteluun, jolloin Hannu kysyi, voisiko hän myös tulla mukaan. Hän pääsi – ja tuli valituksi.
Lahtinen aloitti Enson systeeminsuunnittelijana ja teki muun muassa budjetointi- ja kirjanpitojärjestelmiä sekä palkanlaskentajärjestelmän. Hän piti työstään, jota teki yhdeksän vuotta. Ensolta Lahtinen kutsuttiin Pohja-yhtymään atk-koordinaattoriksi, jona hän toimi kolme vuotta. Sieltä hän siirtyi atk-konsultiksi. OP-ryhmässä toimiva Matti Korkeela pyysi Lahtista atk-arkkitehdiksi ja tämä päätyi tekemään järjestelmäsuunnitelmia OP-ryhmän eri toimialoille.
Rahoitusyhtiölle valittiin uusi toimitusjohtaja, joka pyysi Lahtista toteuttamaan tekemänsä suunnitelman. 1990-laman tullessa toimitusjohtaja pyysi Lahtista hoitamaan myös asiakaspalvelun. Parin viikon kuluttua toimitusjohtaja antoi hänelle tehtäväksi vähentää sadasta työntekijästä puolet laman vuoksi.
1990-luvun lopulla Lahtinen sai hoidettavakseen myös myyntiosaston. Hän sai alaisekseen 40 myyntimiestä. Sitten rahoitusyhtiö jaettiin yritys- ja yksityispuoleksi, joista Lahtinen sai hoitaakseen yrityspuolen. Hän kiersi vuosittain sata päivää yrityksissä ja keskusteli muun muassa niiden rahoitustarpeista.
Kun rahoitusyhtiön toimitusjohtaja jäi eläkkeelle, yhtiö yhdistettiin Yrityspankkiin. Sen johtaja antoi Lahtiselle tehtäväksi hoitaa yrityspuolen lisäksi yksityispuolen ja hän vastasikin molemmista puolista eläkkeelle siirtymiseensä asti.
Lahtinen kertoi myös toiminnastaan Kuhmoisissa ja Päijälässä. Hän on ollut vuosikymmenen Kuhmoisten Sanomien hallituksessa ja yhtenä vastaavista toimittajista. Lahtisen aloittaessa vastaavana toimittajana lehti oli vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta nyt tilanne on vakavarainen. Nyt vaikeutena ovat jakelukustannukset, jotka ovat vuosikymmenessä kasvaneet merkittävästi.
Lahtinen on osallistunut aktiivisesti Päijälän kehittämiseen. Hän on ollut Päijälän kristillisen yhdistyksen puheenjohtaja yli 15 vuotta, tämän vuoden kevääseen asti. Kylän yhdistykset aloittivat 2010-luvun alussa yhteistyön ja tekivät kylän kehittämissuunnitelman ”Elinvoimainen Päijälä 2015–25”.
Omavastuuosuus hanketoteutuksiin tarvittaviin EU-tukiin on saatu MM-rallien järjestelyistä. On tehty luontopolku, melontareitti ja rakennushankkeita. Viimeisenä hankkeena on ensi kesänä valmistuva Tukkilaistuvan uitto- ja metsätyönäyttely, jonka museoaineisto on saatu Olli ja Risto Lehdolta.
Kertomuksensa Hannu päätti Nikean uskontunnustukseen, jonka 700-juhlavuosi on kulumassa. Se on myös hänen uskonsa tiivistelmä.
Risto Ojala
