TEKSTI JA KUVA KIA KUJALA
Kotivara alkaa vedestä oli viime perjantaina vietetyn valtakunnallisen Varautumispäivän teema. Kuhmoisten pääkirjastossa aiheesta puhumassa oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 72 tuntia-kouluttaja Heljä Järvinen.
Sisäministeriön viime syksynä julkaiseman tutkimuksen mukaan kaupunkilaisista ja nuorista puolet on huolehtinut varautumisestaan, maaseudun asukkaista kolme neljästä. Kuhmoistenkin kylillä olosuhteet ovat opettaneet varautumaan ruuan suhteen, sillä kauppamatkat ovat pitkiä.
Vedensaannin varmistaminen on silti monilta unohtunut, mikä kävi ilmi myös varautumispäivän osallistujien kommenteista. Vesikatkoja sattuu Suomessa 18 kertaa viikossa.
– Vesijohtojärjestelmämme on käyttöikänsä päässä. Putkia rikkoontuu ahkerasti, jolloin putkistoon voi joutua jätevesiä. Siksi saattaa mennä viikkoja, ennen kuin vettä voi käyttää keittämättä, Järvinen kertoo.
Poikkeustilanteessa ensimmäisen kolmen vuorokauden aikana korostuu yksilön vastuu itsestään ja läheisistä huolehtimisesta, jotta yhteiskunta ehtii järjestää tarvittavaa huoltoa kriisin pitkittyessä.
– Kansalaisten tehtävä on tukea yhteiskuntaa siten, että osaamme hoitaa omat asiamme pitkän sähkö- tai vesikatkon aikana 72 tuntia. Silloin jos tilanne kestää pidempään, yhteiskunta pystyy laittamaan pyörät pyörimään, Järvinen sanoo.
Ikääntyvässä kunnassa on tärkeää varmistaa omien resurssien lisäksi läheisten hyvinvointi. Ikäihmisillä voi olla tapana säilyttää ruokaa liiankin pitkään, jolloin vanhentuneen ruuan syöminen poikkeustilanteessa saa herkästi sairastumaan. Myös tavaroiden hamstraaminen kotiin on paloturvallisuusriski, jos asunnossa on vaikea kulkea. Varsinkin hätätilanteessa onkin syytä käydä kysymässä naapurin vointia.
– Jos juomakelpoista vettä ei saada päiviin tai viikkoihin, on kunta velvollinen järjestämään vesipisteen, josta puhdasta vettä voi hakea itselle. Mutta emme voi olettaa, että 90-vuotias naapuri kykenee vettä itselleen hakemaan, vaan silloin on tärkeää auttaa myös häntä, Järvinen neuvoo.
Järvisen mukaan vakavampaan kriisitilanteeseen voi varautua henkisesti hankkimalla tarvittavia tietoja jo etukäteen, sillä se tuo luottamusta omiin kykyihin selviytyä.
– Moni luottaa siihen, että minua autetaan hätätilanteessa. Niin se ei ole. Silloin tulee paniikki, ja ihminen voi mennä kädettömäksi. Tietoja kartuttamalla omaa arkeaan voi turvata, hän sanoo.
Varautumispäivän keskustelussa esiin nousi huoli nuorista, jotka ovat varttuneet aivan erilaisessa rauhanajan, yltäkylläisyyden ja tiedon maailmassa kuin vanhemmat sukupolvet ja jotka voivat siten pelätä erilaisia uhkakuvia. Järvinen peräänkuuluttaakin, että tietoa on annettava lietsomatta pelkoa.
– Me vanhemmat annamme esimerkin. Varautumista on myös harjoitella keskustelemaan tärkeistä asioista kiihkotta, hän sanoo.
Mistä saada tietoa varautumisesta? Juttu on luettavissa viikon seitsemän Kuhmoisten Sanomista. Näköislehden irtonumeron voit ostaa Lehtiluukusta.
