TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
ELINVOIMA-ASIANTUNTIJA Sarianna Hanskin emännöimien kuntalaiskahvien anti oli jäädä heikoksi torstaina 13. marraskuuta. Keskustelu saatiin vilkastumaan, kun puheeksi otettiin tuulivoima. Myös jätehuolto- ja etätyöasiat kiinnostivat kuntalaisia.
Keskustelua kunnanjohtaja Valtteri Väyrysen irtisanoutumisestakaan ei kovin kiivaasti käyty. Jouni Penttinen kysyi heti tilaisuuden alkajaisiksi kunnanhallituksen puheenjohtajalta Pekka Pitkärannalta, että minkä virheen Väyrynen teki, että hän sai lähteä, ja miksi johtajasopimusta muutettiin erorahan osalta.
Pitkäranta toisti sen, mitä paikallislehtikin on kertonut: Osaamispuolella oli yksittäisiä ja jatkuvia haasteita, joista selvittiin muun henkilöstön ansiosta. Kohun aikaisissa sisäisissä keskusteluissa Väyrynen ei osoittanut minkäänlaista halua tai tarvetta kehittää omaa toimintaansa. Henkilöstöjohtamisessa oli luvattoman paljon haasteita.
– Johtajasopimusta muutettiin siksi, että kunnanjohtajasta päästiin nopeasti eroon, Pitkäranta totesi.
RAUNO RIIHIMÄKI halusi tietää, missä mennään kunnan tuulivoimasuunnitelmissa.
– Valtakunnan tasolla tuulivoimaloita syntyy vaikka kuinka paljon ja Karijärveä tiheämmällekin alueelle. Jos hanketta ei kunnasta päin yritetä viedä eteenpäin, niin ei sitä väkisin tänne tuoda, Riihimäki huomautti.
Riihimäki ei halunnut ottaa kantaa siihen, mihin päin kuntaa mahdolliset tuulimyllyt tulisi sijoittaa, mutta totesi näkevänsä ne tärkeänä investointina:
– Kuntatalous tulee vuoden 2027 alusta valtionosuusuudistuksen vuoksi kärsimään, ja jotain tulonlähdettä pitäisi keksiä. Minun nähdäkseni kovin montaa muuta vaihtoehtoa ei ole. Mitä valtio sitten tekee rahojen jakamisen suhteen – se ei ole meidän päätettävissä.
Pitkärannan mukaan kunnasta on oltu tuulivoimayhtiön suuntaan yhteydessä ”tosi vähän”.
– Yhtiö ei ollut ainakaan lokakuuhun mennessä nimennyt hankkeelle kaavoittajaa. Jotain olisi kyllä hyvä saada tapahtumaan. Tällainen odottava tilanne, jossa keskustelu velloo suuntaan ja toiseen, ei tee hyvää tämän kokoisille hankkeille ja niiden edistymiselle, hän kertoi.
Riihimäen mukaan kunnan ympäristösihteerin kannattaisi aktiivisesti hakea tuulivoimaloille sopivia alueita ja tehdä esivalmistelutöitä hankkeen eteen päin viemiseksi.
– Olen vain huolissani kuntataloudesta. Jos haluamme jatkaa itsenäisenä, niin jotain pitäisi tehdä. Uusien teollisten työpaikkojen luominen vaatii paljon pääomaa.
– Ja sellaisten houkuttelemiseksi olemme melkoisella takamatkalla. Merkittävää työvoimaa ei ole saatavilla, vaikka alue ja rakentaminen onkin edullista. Mutta kunnan tulopohjaa pitäisi saada laajennettua, Pitkäranta vastasi Riihimäelle.
KUNNAN HENKILÖSTÖN etätyökäytännöt kiinnostivat Jouni Penttistä.
– Mitkä ne ovat? Kun paljon kuulee kyliltä valitusta siitä, että menee viikko tai kaksi, eikä virkamieheen saa yhteyttä.
Paikalla olleet kunnan työntekijät Sarianna Hanski sekä ympäristösihteeri Anette Ursin kertoivat, että viikossa saa tehdä kaksi päivää etänä, ja kuukaudessa kahdeksan.
Kuukaudessa ainoastaan kahtena maanantaina tai kahtena perjantaina saa olla etätöissä jatkuvien pitkien viikonloppujen välttämiseksi.
– Etätöistä huolimatta puhelimeen vastataan normaalisti ja ollaan tavoitettavissa, Ursin sanoi.
– Itselläkin on kova työtaakka ja valtava kiire, enkä ehdi aina vastaamaan heti, mutta muutaman päivän viiveellä kyllä, Hanski jatkoi.
Kunnan jätepalveluneuvoja Kirsi Laitinen sai vastata kysymyksiin kompostitarkastuksista sekä haja-asutusalueen lajittelumahdollisuuksien laajentamisesta.
Kompostitarkastuksia ei Laitisen mukaan ole suunnitteilla. Tarkastukset liittyvät pari vuotta sitten uusittuun jätelakiin, joka velvoittaa kuntia keräämään tietoa kompostoreista.
– Muutama uusi kartonkikeräysastia on viety uudelle aluekeräyspisteelle. Haaveissa on lisätä myös muovinkeräysastioita, mutta jätehuoltoa pitäisi pyrkiä kehittämään niin, että kaikkea ei tarvitsisi siirtää asiakasmaksuihin. Siksi näissä asioissa edetään maltillisesti, Laitinen totesi.
