TEKSTI & KUVAT SANNA KANTOLA
POUTASÄÄ suosii Olli Kortelaisen kuvauskeikkaa. Rakennusarkkitehti Kortelainen on saapunut Tampereelta Kuhmoisiin maastokäynnille. Vierailu liittyy kunnan alueidenkäytön suunnitteluun.
– Työni täällä maastossa kuuluu rakennetun kulttuuriympäristön selvitykseen, Kortelainen valottaa liikkumistaan Toritien pihojen tuntumassa.
Kulttuuriympäristön selvitys sisältää muun muassa kaavoitettavan alueen historiaa.
Kuhmoisten kunnan kaavatyöhön liittyvä, rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on laadittu jo vuonna 2022. Työ on tilattu FCG Rakennettu Ympäristö Oy:ltä. Nyt aikaisempaa raporttia päivitetään ja täydennetään valokuvilla kaavasta saadun palautteen ja viranomaislausuntojen perusteella.
Kunnan yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Jos kunta suunnittelee merkittävää rakentamista, erilaiset selvitykset ovat osa prosessia. Selvityksillä kartoitetaan esimerkiksi sitä, onko realistista toteuttaa jokin rakennushanke. Taloudellisten arvojen ohella on myös muita arvoja, jotka toimivat selvitysten reunaehtoina, esimerkiksi kulttuurihistorialliset arvot.
– Rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa määrittää muun muassa arkkitehtoninen tyylisuunta tai se, liittyykö rakennus johonkin historialliseen tapahtumaan. Rakennus voi myös olla esimerkki tietyn aikakauden alkuperäisenä säilyneestä tyylistä, Kortelainen selventää.
– Lisäksi voidaan arvioida sitä, onko rakennus maisemallisesti merkittävä – se vaikkapa näkyy useaan suuntaan ja kertoo sitä kautta alueen historiasta. Kirkot ovat hyvin tyypillisiä esimerkkejä tästä.
VALMISTUTTUAAN rakennusarkkitehdiksi Tampereella Kortelainen työskenteli ensin arkkitehtitoimistossa ja siirtyi myöhemmin kaupunkisuunnitteluun.
– Ja sehän tarkoittaa juuri näitä kaavoitushommia.
Työ kaupunkisuunnittelussa pitää sisällään työpöytätyöskentelyä, kaavaselostuksia ja kartanpiirtoa.
– Nämä ovat kaavasuunnittelijan perusleipätyötä. Rakennetun kulttuuriympäristön selvittäjänä työtehtäviini kuuluu olennaisesti myös historian kaivelua ja arkistotyötä.
Kortelainen kertoo, että vanhojen karttojen tutkiminen on nykyään helppoa.
– Välttämättä ei tarvitse mennä arkistoon. Materiaalit ovat digitaalisessa muodossa ja usein julkisesti saatavilla kansallisarkiston nettisivuilta tai maanmittaushallituksen vanhoista isojakokartoista, joista selviää, miten tiloja on menneisyydessä jaettu.
KAAVOITUSPROSESSIN AIKANA maastossa käydään katsomassa kohteita ja niistä laaditaan selvitysraportti. Selvitysten perusteella tehdään kaavaluonnos, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Tämän jälkeen seuraa tarkennettu kaavaehdotus. Kun kaava on nähtävillä julkisesti, järjestetään yleisötilaisuuksia ja kuullaan osallisia. Joskus, kuten nyt Kuhmoisissa, raportteja täydennetään kaavapalautteiden perusteella ennen lopullista kaavaa.
– Jalkatyötä tulee tehtyä melkein kaikissa kaavoitustöissä, koska viranomaiset pyytävä selvityksiä. Kuhmoisissa on etukäteen tiedotettu maanomistajia siitä, että tontilla voi olla tarve käydä, Kortelainen sanoo.
Maastossa liikkuessaan Kortelainen arvioi myös sitä, miten rakennus luonnehtii kyseessä olevaa aluetta.
– Katson historiallisia, arkkitehtonisia ja ympäristöarvoja.
Ympäristöarvot liittyvät siihen onko arvioitavalla kohteella kyläkuvallista tai maisemallista arvoa.
– Ajatellaan hienoa puistobulevardia. Sen päässä on kaunis, korkea rakennus, joka on sijainnut kyseisellä paikalla maamerkkinä satoja vuosia. Tällaisella rakennuksella on vahva maisemallinen ympäristöarvo. Kyläkuvallinen arvo taas kuvaa sitä, miten alue tai kylä on rakentunut tiettynä aikana ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Rintamiestalokeskittymät eri puolilla Suomea ovat tästä hyvä esimerkki.
KORTELAINEN SILMÄILEE rauhallisesti ympärilleen Toritiellä ja toteaa, että Kuhmoisista löytyy merkittävää 40–50-lukujen rakentamista. Esimerkiksi kunnantalo ja sen läheisyydessä osoitteessa Toritie 41 sijaitseva entinen ravintolarakennus edustavat ajan tyyliä.
Mitkä asiat sinua työssäsi innostavat tai kiehtovat?
– Historian havina sekä rakennusperinteen kunnioitus ja vaaliminen. Se, että säilytetään vanhaa ja ei nähdä vanhoja rakennuksia vain purkukohteina.
