TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
KYMMENKUNTA YRITTÄJÄÄ osallistui Kuhmoisten kunnan järjestämille kahveille juttelemaan yrittäjien ja kunnan välisestä yhteistyöstä ja yhteydenpidosta. Keskustelua herättivät suhteiden muodostaminen Sisä-Suomen elinvoimakeskukseen sekä Leader-rahoituksen ja Pirkanmaan yrittäjien tarjoama apu. Kahvittelun loppupuolella virisi vilkasta keskustelua myös siitä, miten kunnan tulisi huomioida paikallinen yrittäjäkenttä omissa viestintäkanavissaan, ja millaista asiakaspalvelua sekä kuulluksi tulemista yrittäjät kaipaisivat kunnalta.
Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa Kuhmoisten ja muiden eteläisen Pirkanmaan kuntien yhteyshenkilö on Mari Rautiainen, joka on jo luvannut tulla esittäytymään kuhmoislaisille yrittäjille tulevana syksynä. Rautiainen hoitaa kuhmoislaisten yrittäjien asioita alkaen yritysneuvonnasta ja rahoituksesta.
– Toivottavaa olisi, että hän tuntisi Kuhmoisten yrityskenttää ja olisi kiinnostunut pikkukuntien asioista. Yhteydet elinvoimakeskukseen pitäisi kuitenkin olla, yrittäjinä tilaisuuteen osallistuneet Niina Keskinen ja Johanna Lehtonen totesivat.
Kunnanjohtaja Sami Ylipihlaja on omiensa sanojen mukaan tottunut vaatimaan asioita valtion hallinnolta ja sanoi, että kaikkien kuntien pitäisi olla samalla viivalla avun hyödyntämisessä.
– Ehkä pienissä kunnissa on vähän alistuttukin sivustaseuraajan rooliin. Nyt on mahdollista rakentaa Rautiaiseen toimiva yhteistyökanava, Ylipihlaja sanoi.
Kunhan elinvoimakeskus selviää myllerryksestä, joka seurasi ELY-keskusten hautaamisesta ja uusien elinvoimakeskusten muodostamisesta, aloitetaan siellä alueelliset elinvoimakeskustelut.
– Formaatti polkaistaan käyntiin tämän vuoden aikana, mutta sitä ei tiedetä, meneekö ensimmäinen keskustelu ensi vuoden puolelle. Keskusteluun ei ehkä pääse osallistumaan kovin montaa edustajaa per kunta, mutta meidän on kunnassa käytävä etukäteen laajat keskustelut siitä, mitkä asiat ovat meidän kannaltamme kriittisiä, Ylipihlaja totesi.
KUNNAN ELINVOIMA-ASIANTUNTIJA Sarianna Hanski kertoi huomanneensa, että Kuhmoisten yrityskenttä on omanlaisensa ja täällä ollaan hyvin itsenäisiä ja omavoimaisia.
– Yrittäjät ovat löytäneet ratkaisut ongelmiin jostain itse. Eikö apua sitten ole ollut tarjolla, vai eikö sitä ole osattu kysyä, Hanski pohti.
Sivutoiminen yrittäjä ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Malin sanoi tunnistavansa sen ilmiön, että kuntaa ja varsinkaan ely-keskusta (ennen tätä vuotta) ei tarvita mihinkään ja ehdotti keskustelun virittämistä siitä, miten rakenteista voisi olla hyötyä.
Yrittäjät toivoivatkin, että sekä elinvoimakeskuksen että Leader Vesuri -rahoituksen edustajat tulisivat kertomaan konkreettisia esimerkkejä siitä, millaista apua he voisivat paikallisille yrittäjille tarjota. Molemmat myöntävät suurelta osin EU-lähtöistä avustusta, mutta isompien summien myöntämisestä vastaa elinvoimakeskus. Leader-ryhmä myöntää pienempiä avustuksia, joilla tuetaan maaseutua ja toimijoiden omaa asuinaluetta.
Yrittäjä mieluummin riutuu vaikeuksissa kuin ottaa apua vastaan.
Unto Sarvala
MYÖS PIRKANMAAN yrittäjistä puhuttaessa keskustelu kääntyi siihen, miksi yhdistyksen tarjoamaa yrityskummitoimintaa ei hyödynnetä Kuhmoisissa enemmän.
– Sille varmaan olisi tarvetta, mutta kynnys sen hyödyntämiseen on liian korkea. Yrittäjä mieluummin riutuu vaikeuksissa kuin ottaa apua vastaan, Unto Sarvala pohti.
Hanski kertoi ottaneensa asian esille ja kannustaneenkin siihen tavatessaan paikallisia yrittäjiä. Hän muistutti, että yrityskummilta avun pyytäminen ei vaadi kriisiä, vaan tukea voi saada laajentamiseen, työntekijän palkkaamiseen ja sparraamiseen.
Pirkanmaan yrityskummit ovat kyllä käyneet esittelemässä toimintaansa kunnan yrittäjäkahveilla, mutta paikallisten yrittäjien osallistuminen tilaisuuksiin on ollut vaatimatonta. Keskustelu kääntyikin pian siihen, että miten heitä voisi houkutella yhteisiin tapaamisiin. Yrittäjille suunnattu yrittäjäkirje kunnasta jo löytyy, mutta tulisivatko yrittäjät kuuntelemaan muiden yritystarinoita, vai houkuttelisiko paikalle makkaratarjoilu ja riittävän raflaava mainonta tapaamisen sisällöstä.
Pirkanmaan ilmastoverkosto ei puolestaan kirvoittanut keskustelua. Ylipihlaja kuvaili ilmastoverkostoa pienten kuntien konklaaviksi, ja siinä mukana olevat yritykset panostavat resurssiviisaaseen ajatteluun ja huomioivat vastuullisuuteen liittyvät asiat. Kunta maksaa mukanaolosta vähän, mutta yhtäkään kuhmoislaista yritystä ei ole liittynyt ilmastoverkostoon.
Hanski huomautti, että ilmastoverkostoon liittyminen ei vaadi välttämättä suuria tekoja, vaan huomioon otetaan jo tehdyt asiat, esimerkiksi vanhan tekniikan vaihtaminen uuteen ympäristöystävällisempään. Ilmastoverkostossa mukana oleminen toisi mukanaan imagohyödyn.
Pirkanmaan ilmastoverkosto on Euroopan maaseuturahastosta rahoitettava kehittämishanke, joka päättyy tämän vuoden heinäkuussa. Toimintaa jatketaan kuntien omarahoituksella, ja Kuhmoisten osuus rahoituksesta on 673 euroa vuodessa. Kunnanhallitus päättää tulevana maanantaina, jatkaako kunta mukana ilmastoverkostossa.
Luulisi, että jos joku haluaa tulla tonttikauppoja tekemään, niin hänet otettaisiin avosylin vastaan.
Johanna Lehtonen
ILLAN PÄÄTTEEKSI vaihdettiin vielä muutama sana elinvoimalupauksesta, jonka noudattaminen lähti kunnanjohtajan sanoin käyntiin hieman yskien. Ylipihlaja kertoi pohtineensa Yrittäjäyhdistyksen kanssa paikallisista yrityksistä viestimisen sosiaalisessa mediassa kiinnostavalla kulmalla ja hyvällä toteutustavalla. Malin piti vierailuja ja niistä viestimistä tärkeänä, mutta huomautti, että viestintä on toteutettava yrityksen tarpeet huomioiden – ei kunnan imago edellä.
Hanski kertoi, kuinka on tehnyt palvelualojen yrityksistä nostoja Visit Kuhmoinen -sivustolle yrittäjien niin halutessa. Sivustolla on kävijöitä jonkin verran ja seuraavaksi Hanski aikoo liittää sivuston linkin kausiasukaskirjeeseen, joka sai alkuvuoden messuilta jonkin verran uusia tilaajia.
Yrittäjät jakoivat myös huonoja kokemuksiaan yhteistyöstä kunnan henkilöstön kanssa. Lehtonen kertoi, kuinka hänen tehdessä ostotarjouksen Nuutinrinteen teollisuustontista kiinnostusta nopeaan kaupantekoon ei löytynyt.
– Ihmeteltiin vain, miksi meillä on kiire saada rakennuslupa kesäksi. Luulisi, että jos joku haluaa tulla tonttikauppoja tekemään, niin hänet otettaisiin avosylin vastaan, Lehtonen sanoi.
Palautetta annettiin asiakaspalvelusta laajemminkin. Yrittäjät jakoivat kokemuksen siitä, että kun Kuntalaan astuu sisään, niin kukaan ei tule kysymään, kuinka tulijaa voidaan auttaa. Noottia annettiin myös parkkipaikkojen sijoittelusta.
– Pieni asia, mutta imagollisesti tosi tärkeä, on se, että kaikki lähimmät parkkipaikat on varattu henkilökunnalle. Jokaisen yrityksen ensimmäinen parkkipaikka on varattu asiakkaille, Keskinen huomautti.
