TEKSTI KUHMOISTEN SANOMAT
HOLLOLAN SEURAKUNNAN toimintaan ollaan melko tyytyväisiä, vaikkakin niin sanotuissa liitoskunnissa (Kuhmoinen, Kärkölä, Padasjoki) koetaan muita useammin, että suhde seurakuntaan on heikentynyt liitosvuoden 2017 jälkeen. Erityisen Padasjoella tyytymättömyys on selvästi keskimääräistä suurempaa. Tulos käy ilmi Taloustutkimuksen Hollolan seurakunnalle toteuttamasta laajasta kyselytutkimuksesta, jonka tavoitteena oli kartoittaa seurakunnan tunnettuutta, mielikuvia ja toiminnan merkitystä.
Tutkimus toteutettiin alkuvuodesta 2026 ja siihen osallistui 212 seurakunnan alueella asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Haastatelluista 75 prosenttia ilmoitti kuuluvansa kirkkoon, ja 44 prosenttia vastaajista uskoo Jumalaan kristinuskon opettamalla tavalla. Kolmannes vastaajista kertoi pohtineensa kirkosta eroamista joskus.
Tutkimuksen kokonaiskuva on myönteinen: Hollolan seurakunnalla on vahva perusta, ja se nauttii luottamusta keskeisten tehtäviensä osalta. Valtaosa vastaajista kokee seurakunnan toiminnan tärkeäksi erityisesti elämän käännekohdissa, kuten juhlissa ja surun hetkissä. Myös seurakunnan tarjoama tuki, yhteisöllisyys ja hengellinen sisältö nähdään merkityksellisinä.
Tutkimuksen mukaan Hollolan seurakunnan toimintaan ollaan melko tyytyväisiä. Kokonaistyytyväisyys sai arvosanaksi 7,71 asteikolla 0–10, mikä on hieman tutkimuksen yli 30 seurakunnan vertailuaineistoa myönteisempi tulos. Omalle elämäntilanteelleen vastaajat antoivat keskiarvosanaksi 8,03.
Erityisesti perustoimintaa, kirkollisten toimitusten toteutusta, hautausmaiden ja kirkkojen hyvää hoitoa sekä juhlapyhien tapahtumien laatua voi pitää tutkimustuloksen valossa strategisina vahvuuksina. Myös elämänarvojen ja kristillisen uskon opetus saivat myönteisiä arvioita.
Vastaajat toivoivat yleisesti, että seurakunta olisi aktiivisemmin esillä myös kirkon tilojen ulkopuolella.
Viestintävälineistä seurakuntalaiset suosivat eniten paikallislehtiä, mainoslehtiä, verkkosivuja sekä neljäntenä Facebook-sivuja. Suurin osa seurakuntalaisista ei osannut sanoa, viestiikö seurakunta riittävän aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Vajaa neljännes oli kuitenkin sitä mieltä, että viestii.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää seurakunnan toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa hyväksi koettuja toimintamuotoja sekä kehittää viestintää ja palveluita eri alueiden ja kohderyhmien tarpeet paremmin huomioiviksi. Lisäksi seurakunta haluaa lisätä näkyvyyttään arjessa ja kaventaa alueellisia eroja.
