TEKSTI KATJA SIRVIÖ
KOTISYNNYTYKSET JA neuvolapalveluiden ulkopuolelle jättäytyminen ovat yleistyneet valtakunnallisesti viime vuosina. Kuhmoisten lähiasemalla yleislääkärinä työskentelevä Pia Viikilä epäilee, että syynä voi olla huonoista kokemuksista tai epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta syntynyt epäluottamus terveyspalveluiden järjestäjiä ja hoitohenkilökuntaa kohtaan.
– Osa saattaa ajatella, että raskaus ja synnytys ovat naisen elämässä niin luonnollisia tapahtumia, ettei niitä tarvitse erityisesti seurata tai hoitaa. Lisäksi voi olla vaikea hahmottaa riskien todellista luonnetta ja todennäköisyyksiä, Viikilä sanoo.
Pirkanmaan hyvinvointialueella, Kuhmoisista puhumattakaan, ei ole kyse kovin suuresta ilmiöstä, mutta Viikilä sanoo jokaisen tapauksen huolestuttavan häntä.
Kyse ei ole perheen kiusaamisesta vaan siitä, että haluamme kaikkien lasten saavan hyvää hoitoa ja huolenpitoa.
LAKI EI velvoita odottavaa äitiä hakeutumaan neuvolapalveluiden piiriin. Äitiyspakkauksen voi hakea ilman neuvolakontaktia, mutta tuolloin pitää hakea lääkäriltä todistus raskaudesta ja käydä lääkärissä ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä.
Jos terveydenhuollon ammattilaisille herää huoli siitä, että lapsi ei saa tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa, niin virkavelvollisuus vaatii tekemään huoli-ilmoituksen.
– Kyse ei ole perheen kiusaamisesta vaan siitä, että haluamme kaikkien lasten saavan hyvää hoitoa ja huolenpitoa myös lääketieteellisissä vaivoissa, Viikilä toteaa.
RASKAUDEN AIKAISELLA seurannalla voidaan joissain tapauksissa pelastaa syntymässä olevan lapsen henki. Pelkästään äidin hoitamaton infektio (hepatiitti B ja C, HIV, kuppa) voi siirtyä sikiölle ja aiheuttaa vammautumisen tai pahimmillaan hengenvaaran.
– Verinäytteellä tarkistetaan äidin veriryhmä, jotta tiedetään, onko äidillä riski kehittää vasta-aineita sikiön punasoluja kohtaan. Ne voivat seuraavissa raskauksissa olla sikiölle tappavia. Virtsanäytteiden seuraamisella ja verenpaineen mittauksilla pyritään löytämään ajoissa ne potilaat, jotka ovat kehittämässä hengenvaarallista raskausmyrkytystä ja toisaalta myös ne, joilla virtsateiden infektio voi altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, Viikilä kertoo.
Kohdun koon seuraamisella saadaan selville sikiöt, joilla on istukan toimintahäiriön vuoksi kasvun hidastua tai liian niukasta lapsivettä. Verensokeria seurataan, jotta raskausajan diabetes ei aiheuttaisi sikiön suurikokoisuutta ja vaikeuttaisi synnytystä. Lisäksi neuvolassa tarkistetaan, onko sikiö perätilassa ja tarvittaessa lähetetään Taysiin tarkempaa arviota varten.
– Lisäksi seuraamme myös vanhempien mielialaa ja pyrimme tukemaan äitiä ja perhettä sekä raskauden että koko lapsuuden ajan, Viikilä muistuttaa.
KUHMOISTEN PÄIVYSTÄVÄSTÄ ambulanssista ei juuri ole apua, jos kotona alkanut synnytys ei mene putkeen. Synnytyksiin liittyy aina riskejä vuotokomplikaatiosta, eikä Kuhmoisten ambulanssissa ole verta tarjolla. Nesteytys onnistuu ja oksitosiinia löytyy, mutta nekään eivät aina riitä vähentämään mahdollista vuotoa.
– Syntyvä lapsi voi olla sellaisessa asennossa, josta syntyminen alateitse ei onnistu. Silloin tarvitaan sektio, jotta voidaan pelastaa sekä äidin että lapsen henki. Sitä ei ambulanssissa pystytä järjestämään. Sikiön mahdollista hapenpuutetta ei pystytä sen paremmin kotona kuin ambulanssissakaan arvioimaan, Viikilä kertoo.
Viikilä myöntää pelkäävänsä, että lisääntyneet kotisynnytykset lisäävät myös äitien ja lasten vammautumisia ja kuolemia. Hätätilanteet tulevat toisinaan niin nopeasti, että niihin ei voida vaikuttaa kuin vain sairaalassa jo olemalla.
– Ymmärrän kuitenkin myös sen, että koska olen paikkakuntalainen, voi tuntua kiusalliselta asioida kanssani neuvolassa. Neuvolassa voi halutessaan käydä myös Pälkäneellä. Minulle tärkeintä on se, että kenenkään hoito ei jäisi puutteelliseksi.
