MIESTEN KOTAILTA järjestettiin Köntin kämpässä 12 vuotta sitten ja nyt uudelleen 18. syyskuuta. Entinen UPM:n tukkikämppä on rakennettu noin 60 vuotta sitten entisen Vanhan Laukaantien viereen Kuhmoisten pohjoisrajalle parin kilometrin päähän Ouninpohjasta.
Sen merkiksi on pystytetty kivinen pylväs, jossa on kuningas Kustaa III:n ja keisari Nikolai I:n merkit sekä etäisyys Hämeenlinnaan: 13 peninkulmaa, 130 kilometriä. Sinne ei ole edes tieosoitetta, johon navigaattorilla löytäisi. Perille osasi noin 30 kotamiestä.
Kämppäisäntä Veijo Naarajärvi kertoili Köntin, Vanhan Laukaantien sekä seudun historiasta. Päi-jälän ryhmäkylässä olleen Sorkkalan talon pitäjän pohjoiskulmalla olleita maita jaettiin isojaossa muun muassa Rekolaksi ja Köntiksi. Rekola on nykyinen Jyrkynen.
Lähellä Köntin kämppää on Pykälistö, entinen Köntin torppa. Köntin kämppä on saanut nimensä Köntin tilasta, joka jaettiin Ala- ja Ylä-Köntiksi. Seudulla ovat Okskulma, Partala, Heinäkulma, Ouninpohja ja Jyrkyskulma.
Köntin itäpuolella on Siirapin talo, jonka läpi kulkee Kuhmoisten ja Jämsän raja. Sen uuni ja ulko-ovi olivat Kuhmoisten puolella, joten Kuhmoisten kunta myönsi sille maataloustukea.
KÖNTIN KÄMPÄSSÄ on kodikkuutta, jota ei yleensä metsätyökämpissä ole. Pihassa on sauna, puuvaja, kota sekä metsästysseura Vuorisjärven Vasaman 1970-luvulla rakentama nylkyvaja. Kämpissä yleensä olevaa hevostallia ei ole; Toivo Heinäjärvi ja Viljo Ouni olivat ajamassa puita talvikauden ja asuivat kotonaan.
UPM vuokraa kämpän 5-vuotiskausiksi, ja uusi sopimus on tekeillä. Sen ovat vuokranneet 30 vuoden ajan Jämsän seudun aliupseerien ja upseerien reserviläisyhdistykset. Jäseniä niissä on yhteensä noin 300, joista Kotaillassa oli mukana 1990-luvun alusta lähtien puheenjohtajana toiminut Antero Seppälä.
Myös Vasama toimii Köntissä yhä. Kotailtaan osallistui myös paikkakunnalla vaikuttanut viimeinen piiripäällikkö Rauli Jakobsson. Hänen aikanaan avattiin museotie, jonka varrella on muutamia entisajan punaisia tienviittoja.
HÄMEEN HÄRKÄTIE kulki Turusta Hämeenlinnaan, ja sen jatke on Vanha Laukaantie, joka kulki Pälkäneen kautta Könttiin ja siitä Laukaaseen ja Rautalammille. Laukaantietä kulki vuonna 1640 hevosella Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe matkallaan Savosta Turkuun.
Vuoden sesonkiaika Köntissä oli talvi. Sieltä vietiin puut Ouninlahden rannalle telalle, jolta ne vyörytettiin keväällä Isojärveen. Puut kuljetettiin lauttoina Kivikoskelle, josta ne uitettiin noin 20 kilometrin matka Arvajanreittiä Päijänteeseen.
Kesällä oli koivujen kaatamissesonki. Ne kaadettiin rasiin, joka on polttamaton kaski. Siinä niiden annettiin kuivua ennen karsimista, katkomista ja kasaamista.
Kämppäisännän kertomukset virittivät keskustelua ja kysymyksiä, joihin hän antoi oitis vastaukset. Kotailta päättyi iltapimeällä. Tampereentieltä Könttiin johtavan noin 6 kilometrin reitin opastetauluilla paloivat ulkotulet, jotka helpottivat paluureitin löytymistä.
Risto Ojala
