OLEN TOIMINUT alueella kiinteistönvälittäjänä useamman vuoden ja nähnyt muutaman kiinteistömarkkinoihin kuuluvan nousu- ja laskukauden. Valitettavasti oma näkemykseni Kuhmoisten kunnan tilanteesta on melko alakuloinen. Tällä hetkellä on vaikea uskoa, että kukaan alkaisi rakentaa esimerkiksi uutta omakotitaloa tontille, jolla ei ole rantaviivaa. Uusista kerrostaloista keskustaan on aivan turha haaveilla; rakentajatkaan eivät ole idiootteja, ja toisaalta hankkeet jäävät haaveiksi, kun pankistakaan ei saa lainaa. Hypon asuntoluottoluokituksen mukaan Kuhmoinen on huonoimmassa luottoluokassa (CCC), kun taas naapurikunnat ovat järjestäen paremmassa asemassa – Kangasala jopa A-luokassa.
Tämä jo päätetty kiinteistöveroselvitys on varmasti tarpeellinen ja kunnalle verotulot tarpeen. Itsekin jonkinlaisena päättäjänä ja useamman muun päättäjän tuntevana en tosin tiennyt, että tämä oli jo päätetty toteuttaa. Se mitä minulle on esitetty, antaa kuitenkin kuvan, että projektin pääpointti on verotulojen kasvattaminen – eli käytännössä nykyisten kiinteistönomistajien kustannusten nostaminen.
Olen urani aikana nähnyt paljon todella huonokuntoisia (jopa asumiskelvottomia) rakennuksia, joista maksetaan kuitenkin täyttä kiinteistöveroa. Toisaalta on paljon uudisrakennuksia ja laajennuksia, joita tuskin on ilmoitettu (isompia varastoja, saunoja, kesäkeittiöitä, asuinrakennusten laajennuksia yms.). Tältä osin selvitys on tarpeen, ja ”verovälttelijät” täytyy saada satimeen.
Kunnan elinvoiman kannalta olisi kuitenkin samalla inventoinnilla tärkeää selvittää olemassa olevien luvanvaraisten rakennusten rakennusluvan tilanne. Kunnassa – kuten tietoni mukaan lähes koko Suomessa – on ollut tapana, että kun mökki on rakennettu esimerkiksi 1970-luvulla, rakennustarkastaja on tehnyt käyttöönottotarkastuksen. Sen jälkeen olisi pitänyt tehdä vielä pieniä, jopa kosmeettisia korjauksia ja pitää virallinen lopputarkastus. Nyt 50 vuotta myöhemmin huomataan monesti, että lopputarkastus on jäänyt tekemättä. Puuttuvan lopputarkastuksen takia mökki onkin sitten käytännössä ”puutteellinen ja keskeneräinen”, vaikka sitä on ilolla käytetty puoli vuosisataa.
Lopputarkastuksista on vastuussa kiinteistön omistaja, siinä ei ole epäselvää. Mielestäni nyt, kun rakennuksia aletaan inventoida, täytyisi samalla kertaa selvittää myös rakennusten virallinen asema sekä se, mitä tehdään lopputarkastamattomille, jo 50 vuotta käytössä olleille ja kiinteistöverot maksaneille rakennuksille.
Lisäksi kiinteistöveroselvityksessä täytyisi ennalta selvittää, millä perusteilla verotusarvot määritellään. Tällä hetkellä on paljon asumiskelvottomia (eli arvottomia) rakennuksia, joista maksetaan täyttä kiinteistöveroa. Kiinteistöjen arvot ovat laskeneet vuosikausia ja monissa asuinkuntoisissakin rakennuksissa lähelle nollaa. Verohallinnon ohjeen mukaan verotusarvo on jälleenhankinta-arvo, josta vähennetään ikäalennukset. Minun olisi kuitenkin vaikea hyväksyä tilannetta, jossa esimerkiksi täysin peruskorjattu rintamamiestalo Kuhmoisissa olisi verotuksellisesti samanarvoinen kuin vastaava talo Espoossa tai Tampereella.
Itse en ole saanut riittävää tietoa siitä, mitä kiinteistöveroselvityksessä tarkalleen selvitetään ja millä perusteella.
Timo Sormunen
Rakennuslautakunnan jäsen,
varavaltuutettu
