Aina kun Nina Inkiläinen palaa kotiseudulleen Kuhmoisiin tekemään tatuointeja, täyttyy hänen kalenterinsa nopeasti ajanvarauksista. Inkiläinen on harrastanut piirtämistä jo pitkään ennen tatuoijan uransa aloittamista, ja kysyntää riittää enemmän kuin hänellä on tarjota aikoja.
Inkiläinen tekee tatuointeja Nesteen yläkerrassa sijaitsevassa huoneessa noin 3–4 kertaa vuodessa, ja ilmoittaa tulostaan aina etukäteen sosiaalisessa mediassa. Ennakkoilmoittautumiset sovitaan jokaisen kanssa erikseen sähköpostilla.
– Kuhmoisissa on hirveästi ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tatuoinneista. Mutta jos lähtee hakemaan sellaista toisesta kaupungista, niin se on koko päivän reissu, Inkiläinen toteaa.
Inkiläinen kertoo kuuntelevansa mielellään, millaisia tarinoita ihmisillä on heidän tatuointiensa takana. Ja vaikka osa pitää lähinnä kauniiden kuvien ottamisesta, on monien tatuointien takana myös syvällisiä tulkintoja.
Esimerkiksi Miia Takalan kädestä löytyy kaksi Inkiläisen tekemää tatuointia, jotka kuvastavat niin menetettyjä läheisiä, kuin elettyä elämää ylipäänsä.
– Olin pikkuveljeni henkilökohtainen avustaja. Hän oli neliraaja-amputoitu kuollessaan viime keväänä massiiviseen aivoverenvuotoon. Olimme aina olleet hyvin läheisiä, ja oli ihan selvä juttu, että Henrin muistolle pitää saada tatuointi, sillä hänelläkin oli niitä, Takala kertoo.
Voit lukea lisää ajatuksia tatuointien symboliikasta ja tarinoista niiden taustalla viikon 6 Kuhmoisten Sanomista. Irtonumeron voit ostaa täältä.
