TEKSTI KATJA SIRVIÖ
HARMOISTEN NUORISOSEURANTALOLLE pääsee heinäkuussa sukeltamaan sisällissodan syövereihin. Vuonna 1918 käytyä sotaa ja erityisesti siihen liittyneen Harmoisten sairaalan tapahtumia selvittänyt Heikki Niemeläinen kokoaa nuorisoseuran talolle 17 planssia käsittävän näyttelyn, joka kantaa nimeä Tapaus Harmoinen 1918 taiteessa ja tulkinnoissa. Planssit ovat 150 senttimetriä korkeita ja sata senttimetriä leveitä julisteita. Ne on kuvitettu kartoilla sekä Juha Lehtolan maalaamilla akvarellitöillä, ja tekstit niihin on käännetty myös ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Planssit ovat Leea Waseniuksen taittamat. Wasenius taittoi myös viime vuonna ilmestyneen Niemeläisen kirjan Toven ja Marian Meilahti.
– Näyttelyssä käydään läpi tapaus Harmoinen 1918 karttojen sekä valkoisten ja punaisten kertomana ja Tove Janssonin taiteeseen liittyvänä, Niemeläinen pohjustaa.
TAPAUS HARMOISELLA Niemeläinen viittaa Harmoisten sairaalan tapahtumiin maaliskuussa 1918. Kuhmoisten Sanomat kirjoitti joululehdessään 2025 Niemeläisen uusista tulkinnoista, joiden mukaan Harmoisten sairaalalla ammuttiin useampaan kertaan.
Tove Jansson liittyy Harmoisten tapahtumiin isänsä Viktorin kautta. Viktor Jansson oli mukana valkoisten joukko-osastossa, joka tuli Harmoisiin Lummenteen jäätä pitkin, ja josta erkani kaksi sotilasta tarkistamaan tilanteen Harmoisten sairaalalla. Sotilaista toisen tehtäväksi tuli punaisten sairaanhoitajien pyynnöstä ”päästää miehet (sänkyihin ammutut punaiset potilaat) kärsimyksistään”.
Harmoisissa nähtävään näyttelyyn liittyy seminaari, jossa esitelmän pitää Eero Ikonen.
Näyttely on esillä viikon, ja joka päivä kävijöiden on mahdollista päästä opastetulle maastokierrokselle niihin maisemiin, joihin sisällissodan tapahtumat sijoittuvat. Oppaina toimivat Ikonen sekä kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti.
– Harmoisten nuorisoseurantalon tilat antavat hyvän mahdollisuuden näyttelyn rakentamiseen. Se on hieno talo, ja autenttisessa kunnossa, Niemeläinen kehuu.
Niemeläinen on tutkinut sisällissodan tapahtumia 15 vuoden ajan. Hän sanoo olevansa vaikuttanut maailmalla vallitsevasta historiankirjoitustyylistä.
– Suomessa puhutaan enemmän yleisellä tasolla ryhmistä ja ilmiöistä. Se on eräänlaista populismia, jossa hävitetään yksilöt pois, Niemeläinen toteaa.
Viktor Jansson oli poikkeus valtavirrasta, sillä hän vei tyttärensä sotatraumojensa ytimeen.
Heikki Niemeläinen
NIEMELÄINEN ON kiinnostunut Janssonin taiteen yhteydestä sisällissotaan yhdestä erityisestä syystä:
– Pääsääntöisesti kaikki aikalaiset estivät ja pitivät huolta, että lapset eivät kuule sodasta. Viktor Jansson oli poikkeus valtavirrasta, sillä hän vei tyttärensä sotatraumojensa ytimeen. Siksi on luontevaa katsoa, miten sotamuistot näkyvät hänen taiteessaan.
Niemeläisen tulkinta on, että Tove Jansson ratkaisi valkoisen ja punaisen kertomuksen välisen jännitteen omalla tavallaan Teuvan kirkon alttaritaulussa, jossa esiintyy kymmenen neitsyttä.
– Näyttelyssä on mukana oma tulkintani, jonka mukaan Teuvan kirkon alttaritaulussa voi nähdä Harmoiskaivon, Niemeläinen sanoo.
