Historia | Kulttuuri | Tilaajille | Uutiset

Kaikkien olisi hyvä tuntea historiaansa

Anna Patajoki dokumentoi Kuhmoisten kotiseutumuseon esineistöä digitaaliseen muotoon....
Anna Patajoki dokumentoi Kuhmoisten kotiseutumuseon esineistöä digitaaliseen muotoon. Sen ansiosta yleisö pääsee katselemaan esineitä, jotka eivät museoon mahdu.

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

KAIKKIEN OLISI hyvä käydä kotiseutumuseossa ja tutustua omaan historiaansa, Kuhmoisten kunnalle hanketyöntekijäksi palkattu Anna Patajoki kannustaa.

– Museoissa näkee, miten asioita on ennen tehty, miten on eletty ja miten helppoa kaikki on nykyään. Ennen vanhaan käyttöesineet olivat mielettömän kauniita ja niiden koristeellisuuden eteen nähtiin vaivaa, olihan ne tehty kestämään aikaa ja siirtymään sukupolvelta toiselle, Patajoki sanoo.

Hän tietää, mistä puhuu, sillä Kuhmoisten kotiseutumuseo on viides, jossa hän työskentelee. Täällä hänen tehtävänsä on dokumentoida museon esineistöä Siiriin, eli Pirkanmaalaisten museoiden yhteiseen sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään.

– Käyn läpi esineet, jotka kuuluvat kotiseutumuseon kokoelmaan ja siirrän ne Siiriin. Sinne tulee esineestä perustiedot sekä valokuvat. Siirissä kaikki tieto on samassa paikassa, sitä voi käyttää missä tahansa ja tieto on tallessa, Patajoki kertoo.

Jämsäläinen Patajoki on museologian maisteri. – Vanhat esineet ovat aina kiinnostaneet. Vaikka dokumentointi on tasaista tekemistä, niin aina löytyy hienoja esineitä, joiden käyttötarkoitusta pääsee selvittämään, se tekee tästä mielenkiintoista, hän kertoo.

Kuhmoisten kotiseutumuseon kokoelmaan kuuluu 885 esinettä. Niistä 527 on nähtävissä museossa, loput varastoituna Pajatien varressa Tikkihallissa. Hallista löytyy muun muassa erilaisia kärryjä ja rekiä sekä muita isompia esineitä, jotka eivät kotiseutumuseoon mahdu.

– Täällä on tosi hienoja hevosajopelejä. Ehkä se johtuu siitä, että paikkakunnalla on ollut vauraita taloja, Patajoki sanoo.

HELPOSTI TULEE ajatelleeksi, että kulttuurihistorialliset museoesineet saavat arvonsa vasta päästessään suuren yleisön nähtäväksi. Patajoki muistuttaa, että museoissa esillä oleva esineistö on vain jäävuoren huippu ja että esineiden arvo on siinä, että ne ovat olemassa ja säilyvät.

– Julkinen Siiri mahdollistaa sen, että yleisö pääsee katselemaan niitäkin esineitä, joita museoon ei esille saa, Patajoki sanoo ja toivoo, että Siirin myötä ihmiset innostuvat kotiseutumuseoista entistä enemmän.

Täällä on tosi hienoja hevosajopelejä. Ehkä se johtuu siitä, että paikkakunnalla on ollut vauraita taloja.

Kuhmoisten museon esineiden tiedot eivät vielä ole Siirissä julkisesti nähtävillä, mutta tulevat sinne myöhemmin.

– Hyvässä museossa näyttelyt on rakennettu informatiivisiksi, hyvin esille asetetut esineet ovat ehjiä ja niiden käyttötarkoituksesta kerrotaan.

Kuhmoisten kotiseutumuseo vanhassa viljamakasiinissa Toritien ja Kirkkotien risteyksessä täyttää edellä mainitut kriteerit, mutta makasiini tilana asettaa omat haasteensa.

– Se ei ole esteetön eikä sitä esteettömäksi saa. Näyttelytilana se on muuten ihan hyvä, mutta kylmyys ja kosteus jäävät sinne pitkäksi aikaa, lisäksi vintillä voi olla kesällä aika kuuma. Joillekin esineille paikka on haastava ja ne on vietävä talveksi pois, joten tällaista ylimääräistä roudaamista vähän tulee, Patajoki kertoo.

Korhosen kauppamuseon esineistö on tallessa Tikkihallissa. Varastoitu kokoelma käsittää yli tuhat yksittäistä esinettä.

KOTISEUTUMUSEON REILUN 800 esineen kokoelma on Patajoen mukaan hallittavissa oleva, ja työtä helpottaa jo käsin tehty luettelointi. Joistakin esineistä on paljon tietoa, osasta ei lainkaan. Koska hanke kestää vain neljä kuukautta, ei Patajoen ole mahdollista lähteä selvittämään esimerkiksi puuttuvia esineiden lahjoittajien tai entisten omistajien tietoja.

Hankeajan puitteissa ei myöskään ole mahdollista syventyä Korhosen kauppamuseon esineistöön, joka on niin ikään varastoitu Tikkihallille.

– Kauppamuseon tavarat on sisällytetty yhdellä numerolla ja monella alanumerolla kotiseutumuseon kokoelmaan. Ne eivät sisälly kotiseutumuseon 800 esineeseen, vaan niitä on yli tuhat, ja niiden luettelointi on jäänyt kesken vuonna 2002, Patajoki kertoo.

KategoriatHistoriaKulttuuriTilaajilleUutiset

Kommentoi

Nimi ja sähköpostiosoite tulee vain toimituksen käyttöön. Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaselosteen.