Heimo Roselli karttaa kaikkea symboliikkaa puukonvalmistuksessa. Hänelle puukko on ensisijaisesti työkalu, joka luodaan käyttötarkoitusta varten. Hän kertoo kinastelleensa asiasta aikanaan symboliikan merkitystä painottaneen arkkitehdin kanssa.
– Ei symboliikasta mitään apua ole. Kalapuukko ei ole yhtään sen parempi kalapuukko, vaikka se olisi kalan näköinen, Roselli perustelee.
Kaikkiaan 22 eri maahan tuotteita vievän Roselli Oy:n käyttämät materiaalit tulevat Suomesta. Helinin mukaan yrityksessä on tehty päätös ikuisesta suomalaisuudesta ja laadun korostamisesta siitäkin huolimatta, että jatkuva parantaminen pidentää tuotantoaikaa. Esimerkiksi lehmännahasta tehtävien tuppien valmistusprosessia on hiottu pitkään.
– Minulla meni 40 vuotta, kunnes keksin kuinka tuppi pitää tehdä, Roselli kertoo.
Puukkomestarin mukaan ei ole mitään rajaa sille, kuinka paljon puukolta voidaan vaatia. Toiveiden ja mahdollisuuksien rajattomuus on myös innostanut kehitystyöhön. Puukon toivotaan ratkaisevan monenlaisia ongelmia, ja yrityksen antaman ikuisen teroituspalvelulupauksen lunastajilta on tullut melkoisia vaatimuksia.
– Amerikasta tuli puukko uudelleenteroitukseen. Vaikka puukko oli laitettu karvanleikkuukuntoon, se ei riittänyt, vaan siitä piti tehdä tappavan terävä. Lopulta puukko kelpasi. Vladivostokista tuli vaatimus, että puukolla pitäisi pystyä leikkaamaan lasia. Saksalaiset puolestaan etsivät naarmuja suurennuslasilla ja lähettävät joukon paikalle, Roselli kertoo.
Viikon 50 Kuhmoisten Sanomista voi lukea Kia Kujalan kirjoittaman artikkelin Rosellin puukkojen valmistamisesta, kehitystyöstä ja materiaaleista. Näköislehden voi ostaa Lehtiluukusta.
