TEKSTI KATJA SIRVIÖ
KESÄKUHMOISLAINEN Johanna Hasu on tuottelias kirjailija. Kesällä häneltä ilmestyi elämäkerrallinen romaani Työskennelkää rakkaudesta, joka kertoo Ingeborg Hymanderista. Vuosina 1865-1938 elänyt Hymander oli suomalaisen pianonsoitonopetuksen äiti sekä unohduksiin jäänyt pianisti, joka soitti yhdessä Jean Sibeliuksen kanssa ja ohjasi monia tulevia pianisteja sekä säveltäjiä.
Saatuaan tammikuussa 2024 valmiiksi ensimmäisen version Hymanderista kertovasta romaanista siirtyi Hasu viimeistelemään toista psykologista trilleriään Tuli sen tuhkaksi söi. Se ilmestyi saman vuoden kesällä.
Ja tuskin Hasu oli ehtinyt päästää Hymanderia käsistään, kun uusi kirja oli jo tulilla.
– Appeni Heikki Hasu menehtyi viime keväänä 99-vuotiaana. Hän voitti yhdistetyn olympiakultaa St. Moritzissa 1948 ja viestihiihdon olympiakultaa Oslossa 1952. Heikki oli vaatimaton, eikä eläessään innostunut elämäkerrasta, mutta hän ansaitsee sen, Hasu kertoo.
Heikki oli vaatimaton, eikä eläessään innostunut elämäkerrasta, mutta hän ansaitsee sen.
Käsikirjoitus Heikki Hasun elämäkerrasta lähti kustantajalle lokakuun lopussa. Kirjan (Hypäten maailmalle, hiihtäen kotiin – Heikki Hasu) on tarkoitus ilmestyä maaliskuussa 2026, jolloin olympiavoittajan syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta.
– Mieheni auttoi etsimään puuttuvia tiedonmurusia Heikistä, lisäksi hänellä oli hyvät leikekirjat. Mutta kun eduskunnasta tuli 2 000 liuskaa, joissa kaikissa oli Heikin nimi, niin totesimme, että ihan kaikkea emme voi analysoida, Hasu kertoo.
Heikki Hasu oli paitsi olympiavoittaja myös Maalaisliiton kansanedustaja vuosina 1962-66 sekä 1967-70.
Eikä siinä vielä kaikki. Hasu on saanut apurahaa Klaavi Kettu – pianonsoiton oppikirjan toisen osan tekoon sekä kirjaan Uusi pianonsoitonopettaja. Hasun viimeisimmän romaanin päähenkilö Hymander kirjoitti vuonna 1924 oman oppaansa Nuori pianonsoiton opettaja ja sata vuotta myöhemmin Hasu haluaa päivittää Hymanderin opit.
– Aion ottaa huomioon kaiken oppimiseen liittyvän uuden tiedon. Miten saada oppilaat oppimaan pianonsoittoa parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on jäänyt vähän kaiken alle, mutta yritän löytää kustantajan kirjalle kevään aikana, Hasu kertoo.
MITEN HASU pystyy tuottamaan julkaisukelpoisia kirjoja tähän tahtiin? Itse hän epäilee kirjoitusinnon varastoituneen häneen vuosikausiksi. Hasun ensimmäinen romaani julkaistiin vuonna 2020.
– Ehkä kirjoittaminen on alkanut sen jälkeen vain realisoitua.
Lisäksi prosesseihin uppoaminen on Hasulle helppoa. Kenties syy löytyy klassisen pianistin koulutuksesta – tai sitten tutkijan koulutuksesta.
– Kun pianisti harjoittelee jotain sävellystä, hän keskittyy vain siihen. Hän tekee kaikkensa, että se biisi, ja se kohta paranee. Ehkä kirjoitan samalla mentaliteetilla – nyt edessä on tämä homma, ja se tehdään. Toisaalta osaan etsiä tietoa ja yhdistellä asioita. Sekin auttaa, Hasu kertoo.
Haluaisin kirjoittaa kuhmoislaisen Roinilan talon viimeisestä emännästä Katrista.
SITTEN ON vielä ne tulevaisuuden haaveet ja suunnitelmat. Hasu tietää jo mitä, tai ketä, hänen seuraava romaaninsa tulee käsittelemään.
– Haluaisin kirjoittaa kuhmoislaisen Roinilan talon viimeisestä emännästä Katrista. Olen jo keskustellut hänestä Seppo Unnaslahden kanssa ja saanut käsiini vuonna 1937 tehdyn haastattelun, jossa puhutaan vuoden 1918 tapahtumista ja miten ne koskivat Roinilaa. Katrilta on jäänyt vanhoja kirjoja, lehtiä, koulukirjoja, kortteja, joten hänen maailmaansa pääsee todella uppoamaan.
