TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
Yhtenäiskoulun pihalla on keskiviikkoaamuna niin jännittynyt tunnelma, että saadakseen tietää, mitä ekaluokkalaiset koulun aloituksesta ajattelevat, pitää toimittajan marssia luokkaan heidän perässään.
Onneksi oppilaat eivät ole ainoita, joilla syksyn ensimmäinen koulupäivä tuo perhosia vatsaan:
– Minuakin pikkuisen jännittää, että miten menee ja muistanko sanoa kaiken, opettaja Sanna Myllyniemi myöntää oppilaille.
Hänen kysellessä oppilaiden tuntemuksista paljastuu, että osa jännittää vähän, osa tosi paljon. Mutta ei niin paljon, että vatsa olisi tullut kipeäksi. Eniten tuntuu jännittävän läksyt ja se, ovatko ne vaikeita.
– Onneksi kaikkea ei tarvitse tietää heti. Koulussa harjoitellaan kyllä. Jotkut asiat ovat helppoja, jotkut vaikeita, osa tylsiä, ja nekin täytyy vain tehdä, Myllyniemi kertoo.
Syyslukukauden alkaessa opettajaa auttaa kokemus.
– Jokainen luokka on erilainen, ja menee syyslomaan asti, ennen kuin saa käsityksen siitä, mikä juuri näiden oppilaiden kanssa toimii, Myllyniemi kertoo aamun ensimmäisen oppitunnin jälkeen.
Oppilaiden jännitys ei tule opettajalle yllätyksenä, ja se menee nopeasti ohi.
– He ovat käyneet esikoulun tuossa vieressä ja tietävät minut välituntivalvonnasta. Täällä on hirveän hyvä aloittaa koulu, sillä kaikki paikat ovat jo tuttuja, Myllyniemi kertoo.
Nyt lukuvuotensa aloittaneista esikoululaisista ja ensimmäisen luokan oppilaista muodostetaan yhtenäiskoululle niin sanottu alkuluokka. Ensi vuonna siihen liittyvät vielä silloin esikouluun menevät, jolloin alkuluokka on kolmen luokan yhdistelmä.
– Kun luokkakoot ovat pieniä, niin esimerkiksi liikuntatunteja ei pystytä järkevästi toteuttamaan. Silloin on luontevaa olla yhdessä, Myllyniemi kertoo.
Alkuluokkatoiminta mahdollistaa sen, että oppilaat saavat käydä koulua ei vain ikänsä vaan myös taitotasonsa mukaan. Jos on vaikea muistaa kirjaimia, niin niitä voi palata kertaamaan nuorempien oppilaiden kanssa. Jos joukossa on useampi, joiden on vaikea tunnistaa kelloa, voidaan heistä kerätä ryhmä sitä opettelemaan.
Opetuksesta huolehtii useampi opettaja ja ohjaaja sekä erityisopettaja.
– Alkuluokasta on hyviä kokemuksia muualta. Olen innoissani siitä, että tämä päästiin aloittamaan, yhtenäiskoulun rehtori Juha Nupponen sanoo.
Ehkä suurin koululaisten arkeen vaikuttanut asia on kesän aikana voimaan tullut laki siitä, että kännyköitä ei saa käyttää oppitunneilla. Nupposen mukaan kännykät eivät ole aiheuttaneet suuria haasteita Kuhmoisissa, mutta hän ymmärtää tilanteen olevan toinen suurissa kaupunkikouluissa.
– Meillä oppilaat saavat itse vaikuttaa siihen, missä kännyköitä oppituntien ajan säilytetään ja saako niitä käyttää ruokalassa tai välitunneilla. Itse toivoisin, että päädyttäisiin siihen, että ruokalassa ei saa käyttää. Alakoululaiset eivät välitunneillakaan, yläkoululaiset ehkä pitkällä välitunnilla. Lukiolaisilla käytännöt voivat olla joustavammat. Saa nähdä, mitä sieltä tulee, Nupponen pohtii.
Lisäksi oppilaat saavat kertoa mielipiteensä siitä, mikä on sopiva seuraamus kännykän käytöstä tunnilla. Yhdessä laaditut järjestyssäännöt menevät yhteisöllisen opiskelun huoltoryhmän kautta kasvatus- ja opetusjaoston käsittelyyn, joten huoltajatkin tulevat asiassa kuulluksi.
Toinen suuri muutos on oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistuminen perusopetuksessa. Lukioon oppimisen tuen asiat tulevat nyt valtakunnallisesti uutena asiana, joskin Kuhmoisten lukiossa tukiopetusta on tarjottu tähänkin asti.
Aiemmin peruskouluopetuksessa käytössä ollut kolmiportainen tuki lakkaa ja jatkossa keskitytään siihen, että löydettäisiin kullekin oppilaalle henkilökohtaisesti sopivat tukimuodot.
– Meillä on ryhmäkohtaiset tukimuodot: yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama tuki luokassa. Jos ne eivät auta, niin opettajat arvioivat, millaisia tukitoimia lisäksi tarvittaisiin, Nupponen kertoo.
Henkilökohtaisia tukitoimia voivat olla laajempi tuki luokassa tai omassa tilassa, avustajan käyttö, tulkitsemispalveluiden käyttö tai apuvälineet.
– Jos nämäkään ei auta, niin oppilas voi opiskella henkilökohtaisia tavoitekokonaisuuksia, tai oppimäärää voidaan rajata. Nämä ovat kaikista voimakkaimpia tukitoimia, ja jos näitä joudutaan käyttämään, voi todistuksessa arvosana olla maksimissaan viisi. Muutos on aika radikaali ja pyrimme viimeiseen asti löytämään tukimuotoja niin, että oppimismäärää ei tarvitsisi rajata, Nupponen sanoo.
Toistaiseksi yhtenäiskoulun oppilaat opiskelevat taideaineita entisissä Tekevän tiloissa Kuntotiellä.
– Väistötila-asiat saatiin järjestymään hienosti. Se, missä käsityötä opetettaisiin, ahdisti kyllä kovasti. Tilat eivät täysin valmistuneet, mutta toiminta Tekevän tiloissa pystytään aloittamaan tällä viikolla, Nupponen kertoo.
Väistötilat eivät voi Nupposen mukaan olla pysyvä ratkaisu. Hän itse toivoo oppilaille terveellisiä ja turvallisia tiloja, joita harvoin saa vanhaa korjaamalla.
