KYSYMYKSET KATJA SIRVIÖ
KUVAT PÄIVI JOKELA
DRONEKUVAT VILLE VIIKILÄ
JOKELAN NAVETTAAN meni vesijohto 1800-luvun lopulla, mutta karjaa tilalla on luultavasti pidetty jo aikaisemmin. Nykyiset viljelijät Päivi ja Kimmo Jokela aloittivat tilan pidon vuonna 1987.
Mikä Äskölän tilalla on muuttunut 40 vuodessa?
– Tilan karjamäärä on seitsemänkertaistunut ja peltoala liki kymmenkertaistunut. Isäntäpari teki ennen suunnilleen kaikki navettatyöt itse, viljelytöihin saatiin kausiapua lisäksi. Nyt viljelijäparin ajasta osa kuluu hallinnollisiin tehtäviin, korjaamisiin, huoltotöihin ja eläinten hoitoon. Palkattua työvoimaa ympärivuotisesti on kolmesta neljään henkeä, sesongista riippuen.
Miten maitotilan pito ja maanviljelys on muuttunut?
– Periaatteessahan lehmät lypsävät, ja kasvit pelloilla kasvavat samoin kuin satoja vuosia sitten. Nykymaanviljelyksen suurimpana erona vanhaan verrattuna (ajatellaan kehitystä viimeisenä 50 vuotena) on tieteen ja tekniikan voimakas mukaantulo, ja sitä kautta mitattavien satojen nousu joka sektorilla. Sama tietysti pätee yhteiskunnan kaikilla aloilla. Tuottavuus on noussut ja ruoka suhteellisesti halventunut.
– Hallinnollinen puoli EU-jäsenyyden myötä on tilatasolla kasvanut merkittävästi. Siirtyminen matalahintajärjestelmään ja suorien tukien mukaantulo viljelijöiden tulonmuodostukseen oli iso muutos. Sen kanssa on opittu elämään, mutta työtä se teettää. Järjestelmän tietynlainen joustamattomuus on myös aikamoinen stressinaihe – myöhästyminen hakuajoissa, huolimattomuus hakemuksissa tai jonkun määräyksen tahatonkin noudattamatta jättäminen tulee yleensä kohtuuttoman kalliiksi.
Miten muutokset punaisen lihan ja maitotuotteiden kuluttamisessa näkyvät tilallisille?
– Muutokset ovat olleet niin pieniä, että tilatasolla se ei ole isosti näkynyt. Toki muutoksia tuoteryhmien välillä tapahtuu jatkuvasti, ja markkinahinnat muuttuvat, mutta kokonaiskulutus ei ole dramaattisesti muuttunut.
Onko asenneilmapiiri maanviljelyksen ympärillä muuttunut vuosikymmenien aikana? Miten?
– Asenneilmapiiri on mielestämme muuttunut parempaan suuntaan. Kotimaista ruokaa arvostetaan, huoltovarmuus on noussut isoon rooliin, ja ehkä maataloudella ei enää tehdä politiikka entisaikojen malliin. Hyvä niin. Ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat nousseet esille ja niitä kyllä ratkotaan maataloudessa aivan joka portaassa. Kyseessä on tietysti osaksi iso globaali ongelma, joka tarvitsee globaalit ratkaisut. Mutta kuten sanottu, suomalainen maatalous varmasti kestää vertailun kansainvälisesti.
Miltä teidän silmiinne näyttää median julkisuuteen antama kuva maanviljelyksestä?
– Medialta toivoisimme hyvää asiantuntemusta maataloudesta kirjoitettaessa. Tiedämme, että aihe on monitahoinen ja perehtyneisyyttä vaativa.
Miltä näyttää maanviljelyksen tulevaisuus Suomessa ja Äskölän tilalla?
– Suomessa maanviljelys varmaankin vielä jatkuu, tilakoko kasvaa entisestäänkin, ja pieniä tiloja jää pois. Toivottavasti tilaamme jatketaan.
Mikä saa pysymään alalla, jossa ei tunneta työaikoja, eivätkä lomatkaan rasita?
– Tämä on omaa työtä, vaikka onkin sitovaa ja tarkkaan säädeltyä. Olemme vapaasta tahdostamme tähän ryhtyneet ja olemme yksi lenkki tilan monisatavuotisessa historiassa.
Äskölän tila lukuina:
Lypsylehmiä 120-140 kpl
Nuorta karjaa 130-140 kpl
Poikimisia vuodessa 135 kpl
Tuotettava maidon määrä 2500 litraa päivässä
Viljeltyä peltopinta-alaa 200 hehtaaria, sisältäen sopimuspellot
Työntekijöitä 3-4
Yksi kommenttiKommentoi
Ohhoh! Enpä koskaan ole ajatellut, että Äskölän tila on noin valtava. Eikä Päivin kanssa ole siitä kyllä keskusteltukaan. Siinä on ehtinyt tulla hyvin tietoiseksi mitä noin suuren tilan pito vaatii. Jaksamista edelleen vaativassa työssänne.