TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
KUHMOINEN ON jo täyttänyt ne tavoitteet, jotka nykyinen kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on kunnille asettanut. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on solmittu vuonna 2017 ja sopimuskausi päättyy kuluvana vuonna. Sen jälkeen voimaan astuu uusi julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS), johon liittymistä kunnassa parhaillaan valmistellaan.
Helmikuussa Kuhmoisten kunnalla ympäristösihteerinä aloittaneen Anette Ursinin mukaan tavoitteisiin on päästy johdonmukaisilla muutoksilla.
– Esimerkiksi sillä, että täällä on vaihdettu katuvaloihin paljon ledejä. Tai lämmityslaitteistoja uusittaessa tilalle on laitettu energiatehokkaampi vaihtoehto. On asennettu ilmalämpöpumppuja ja esimerkiksi kirjastolla on uusittu käyttöikänsä päähän tullut oviverhopuhallin toimintaperiaatteiltaan ajanmukaisemmaksi ja energiatehokkaammaksi, Ursin kertoo.
Lisäksi Kuhmoinen on Hinku-kunta. Hinku ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, johon kuuluu noin sata kuntaa.
– Se tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin, jotka ovat 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä, Ursin sanoo.
Hinku-verkosto on perustettu vuonna 2008. Ursin muistelee lukeneensa, että Hinku valtakunnallisena kokonaisuutena kaipaisi vauhdittamista. Verkoston omia nettisivuja on päivitetty viimeksi kuluvan vuoden toukokuussa ja muun muassa vuoden 2024 toimintakertomus uupuu kokonaan.
– Kuhmoisissa kuitenkin on tahtotila huolehtia energia- ja ilmastonäkökulmasta ja ne ovat päätöksenteossa mukana. Vaikka kaikki toimet eivät päätyisikään raportteihin, niin ne ovat merkityksellisiä, jotta elinkelpoinen planeetta säilyisi, Ursin huomauttaa.
Kuhmoisissa on tahtotila huolehtia energia- ja ilmastonäkökulmasta ja ne ovat päätöksenteossa mukana. Vaikka kaikki toimenpiteet eivät päätyisikään raportteihin, niin ne ovat merkityksellisiä.
Anette Ursin
URSIN ON ajautunut omien sanojensa mukaan ympäristöalalle puolivahingossa. Hän on aina ollut kiinnostunut luonnosta ja luonnonvaroista, mutta opintojen aikana voimistui ajatus siitä, että tulevaisuus näyttää huonolta ja jotain on tehtävä.
– Itseä pelottaa erityisesti se, miten ilmastoasiat jäävät herkästi muiden asioiden jalkoihin. Lisäksi tämänkin asian ympärille on syntynyt vastakkainasettelua, mikä ei palvele yhteisiä tavoitteita mitenkään. Se on paitsi pelottavaa myös surullista, Ursin sanoo.
Hän ei tiedä, kuuluuko ilmastotyö itsestäänselvyytenä kaikkien kuntien asialistalle, mutta lainsäädäntö ohjaa vahvasti ympäristönsuojeluun, energian säästämiseen sekä ilmastotavoitteiden täyttämiseen.
– Silloin ei kysytä, halutaanko osallistua, vaan määrätään osallistumaan, Ursin sanoo ja kertoo havainneensa, että määräykset ja vaatimukset vetävät toimijat ajoittain tiukoille.
Kuhmoisissa Ursinin tehtäväkenttä on laaja. Hän muun muassa käsittelee erilaisia ympäristönsuojelu- ja maa-aineslakiin liittyviä ilmoituksia ja hakemuksia, antaa lausuntoja rakennusvalvonnalle esimerkiksi jätevesijärjestelmiin liittyen, tekee työtä jätehuollon parissa sekä vastaa luonnollisesti kuntalaisten yhteydenottoihin.
– Jätevesijärjestelmiin liittyviä asioita kysytään paljon. Toinen, mikä jossain määrin tuntuu puhututtavan, on kunnan vesistöjen tila.
Järvien ekologisesta luokittelusta vastaa ELY-keskus. Ursin muistelee Kuhmoisten järvien kuuluvan ”pitkälti hyvään luokitukseen”. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän järvi-meriwikin mukaan kunnan suurimpien järvien ekologinen tila on hyvä tai erinomainen.
– Vähän joka paikassa Suomessa kiusaa järvivesien tummuminen. Siihen vaikuttaa moni asia, metsätalous on yksi, Ursin sanoo.
Silloin ei kysytä, halutaanko osallistua, vaan määrätään osallistumaan.
Anette Ursin
MARRASKUUSSA PIDETYILLÄ kuntalaiskahveilla tuotiin esiin, kuinka kunnan ja sen ympäristösihteerin tulisi aktiivisesti etsiä tuulimyllyille sopivia paikkoja. Ursin varoo kertomasta omaa kantaansa tuulivoimaan ja sanoo, että resurssit toivotunlaiseen selvitystyöhön ovat rajalliset.
– Tuulivoima-asia ei ole edennyt kunnassa minun aikanani, eikä aurinkovoimakaan ole ollut aktiivisesti työpöydällä. Kuntien ja kaupunkien toiminnoilla on ilmaston näkökulmasta iso merkitys ja uusiutuva energia on hyvä vaihtoehto, jos planeetta halutaan pitää elinkelpoisena.
– Tuulivoima on yksi tärkeä vaihtoehto, kun halutaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siinäkin on toki omat haasteensa, joita tulee arvioida kattavasti ja tapauskohtaisesti.
