Laulut yhdistävät sukupolvia – ne on vain soitettava kuten ne on aina soitettu

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

Hyvää huomenta Suomi. Muisto vain jää. Paalupaikka. Albatrossi. Bensaa suonissa. Aamuisin. Vanha holvikirkko. Maailma on täynnä kappaleita, joita laulavat yhdessä eri sukupolvet lapsista isovanhempiin.

– Nämä ovat niitä lauluja, jotka ovat merkityksellisiä minun ikäluokalle, mutta myös yhdistävät eri ikäpolvia. Tällä tavalla esitettynä ne ovat tuttuja, esitetty niin kuin on aina tehty, Janus Hanski kertoi.

Janus Hanski yhtyeineen soitti keskiviikkona 23. heinäkuuta Harmoisten nuorisoseurantalolla järjestetyissä iltamissa. Lippuja iltamiin myytiin yli sata.

– Yleisömäärään täytyy olla tyytyväinen. Ja vielä keskellä viikkoa. Täällä on kiva meininki ja hyvä tunnelma – se on ihan parasta, Hanski sanoi iltamien päätteeksi.

Ne olivat kestäneet lähes kolme tuntia, eikä kenelläkään tuntunut olevan kiire kotiin.

Hanski muistutti, että nykypäivän musiikki on erilaisella alustalla. Lisäksi musiikkimaailmassakin puhaltavat uudet tuulet, eivätkä ne kosketa tiettyä osaa kansasta lainkaan. Siksi soitettu, melodinen musiikki säilyttää yhä paikkansa.

Melodisen, vanhan hyvän musiikin puolesta Hanski ei kuitenkaan ole huolissaan.

– Nuorten pitää aina tehdä omat juttunsa. Melodinen musiikki ei maailmasta häviä. Tai jos kuuntelijoita sille ei löydy, niin on luontevaa, että se häviää. Mutta niin kauan kuin löytyy, sitä soitetaan.

Hanski kehui iltamien vastaanottoa lämpimäksi. Soittajien tunnelmaa ei haitannut sekään, että tanssilattia ammotti tyhjyyttään suurimman osan illasta. Varsin hämäläiseen tapaan päät heiluivat ja jalat naputtivat lattiaa musiikin tahtiin salin seinustalla.

– En edelleenkään tiedä, mikä biisi saa väen tanssimaan. Jossain toisessa paikassa se on joku aivan muu biisi. Tunnelmaan ei kuitenkaan vaikuta se, tanssivatko ihmiset. Lavalle huomaa kyllä, tykkäävätkö ihmiset kuulemastaan. Minulla ei ole tarvetta painostaa ihmisiä tanssimaan, Hanski totesi.