Lukijaposti: Posti pohjalla

6. syyskuuta on Suomen postilaitoksen syntymäpäivä. Sinä päivänä 1638 vahvistettiin maamme ensimmäinen postitaksa, perustettiin kuusi postikonttoria ja avattiin postireitti Tukholmasta Suomeen – 387 vuotta sitten. Posti kulki kesät talvet merenkin yli ja maalla. Viime sotien jälkeen lehtien jakelusta tuli valtaosa postiliikenteestä.

Enää päivälehtiäkään ei jaeta päivittäin vaan jälkipostina useankin päivän postit yhdessä. Mikään ei ole vanhempi kuin eilinen sanomalehti.

Netissä on luettelo Postin saamista arvosteluista, 1–5 tähdestä yhden sai 87 prosenttia, muita tähtiä jaettiin 2–4 prosenttia. Postin palveluihin ollaan erittäin tyytymättömiä. Ensimmäisen postiasetuksen mukaan postia piti kuljettaa juosten öin ja päivin. Jos postimies turhaan pysähtyi, hän sai siitä kuukauden vankeutta.

Postin toiminta on surkastunut vuosittain. Aikoinaan posti vietiin perille niin myrskyssä kuin päivänpaisteessa, myös nykyistä alkeellisemmilla välineillä. Haukkasaloonkin postinkantaja haki ennen lossiyhteyttä postin Pihlajakoskelta, palasi saareen soutaen tai moottoriveneellä ja loppumatkan polkupyörällä tai hiihtämällä.

Postin romahdus paheni, kun se muuttui liikelaitokseksi ja sitten julkiseksi osakeyhtiöksi. Nyt se haluaa pörssiin. Enää sille palvelu ei ole pääasia vaan taloudellinen voitto. Kuvaavaa oli, että 2007 Suomen Posti muuttui epämääräiseksi Itellaksi ja palasi 2015 Postiksi. Postipalvelujen pitäisi kuulua kansalaisten perusoikeuksiin.

Postipalvelujen rapautumisen vuoksi yhä useammat lehtien tilaajat siirtyvät painetuista lehdistä nettilehtiin. Kun tilaajat luopuvat painetuista lehdistä, niiden tilaushinnat kallistuvat kohtuuttomiksi, mikä vähentää entisestään jaettavaa postia. Posti on sahannut omaa oksaansa.

Risto Ojala