Onko totta, että kunnan eri toimialoilla johdon ja henkilöstön välisen puhumattomuus on jatkunut vuosia? Voiko näin olla työn tuottavuuden ja kuntalaisten palvelujen takaamiseksi?
Onko totta, että välit eri toimialoilla ovat viilentyneet ja seurauksena ovat pitkät palkalliset sairaslomat? Onko henkilöstöjohtaminen tätä päivää?
Onko totta, etteivät sivistystoimen- ja koulun johdon kemiat pelitä? Onko totta, että opettajat ovat asettuneet useampaan kuppikuntaan? Onko totta, että kirjastonjohto ei ole ollut puheväleissä henkilöstöön?
Onko teknisessä toimistossa osan henkilöstön puhumattomuus esimiehilleen totta? Onko totta, että edellinen tekninen johtaja kirjasi eronsa syyksi esimiehensä käytöksen? Onko totta että ex-elinvoimakoordinaattorin kerrotaan murtuneen itkuun työnsä ja esimiehensä toiminnan alla? Onko nykyinen elinvoima-asiantuntija vastaavista syistä heittämässä pyyhkeen kehään? Onko kunnan ylin johto sälyttänyt työnsä alaisilleen, joiden aika ei riitä edes omiin töihin?
Voiko näiden mahdollisten ongelmien keskellä kehittää palveluja? Yleisesti kuntien henkilöstön sairaslomat ja puhumattomuus maksavat kuntalaisille mansikoita. Tutkitusti maan hyvä palkkaiset kuntatyöntekijät sairastavat monin verroin yrityssektorin työntekijöihin verraten. Etätyötä tehdään mielellään, mutta puhelimeen tai palveluntarpeeseen vastaaminen ei ota toimiakseen.
Kuhmoisissa kuntalaiset äänestivät luottamusta, paremman kehityksen ja palvelun toivossa. Vaaleissa menestynyt ääniharava ei kuntalaisten hämmästykseksi asettunut kehitysvastuuseen kunnanhallituksen johdosssa? Tulkitaanko ääniharavan olleen mukana ainoastaan kokoamassa ääniä vanhan sisäpiirin vallan takaamiseksi puolueen päätöksenteossa? Puheenjohtajaksi pestautettiin lopulta murto-osan ääniä ja luottamusta kuntalaisilta saanut puoluekaveri, jolle tuossa asemassa lankeaa kunnan sisäisten sotkujen kanssa eläminen.
Onko totta, että lääkkeeksi riitelyyn ja tehottomuuteen on saapumassa Työterveyslaitokselta ulkopuolinen ihmissuhdeasiantuntija selvittämään toimialojen suhteita? Kuvitellaanko kuntalaisten rahoittaman budjetin olevan ehtymätön ylläpitämään työ- ja voimavarojen tuhlausta? Pitäisikö puhaltaa yhteen hiileen maan kiristyvässä taloustilanteessa?
Onko varaa yhteenkään kalliiseen, tehottomaan julkisvirkaan? Onko aika uudistaa ja yhdistää virkoja, jotta tulosta syntyy nahistelujen sijaan? Onko aika yksityistää ja kilpailuttaa työtehtäviä, joihin hälytetään ja palkataan jo nyt ulkopuolinen yrittäjä?
Onko kylää ympäri autoilla ajelu kunnan työsuoritteena tullut tiensä päähän? Voiko ajelun tehdä sopimuksella yksityinen yrittäjä, jos hänellä rahat ja aika töiltään riittävät?
Toimiiko yritysmaailmassa tehottomuus? Toimisiko keskustelu työtehon palauttamiseksi? Tulisiko tarvittaessa antaa kirjallinen varoitus työn laiminlyöntien jatkuessa, mikäli rakentava keskustelu ei mene perille? Tuleeko työhyvinvointi kunnissa saada kuntoon ja eri työyhteisöjä kuulla?
Tarvitaanko kunnissa samat pelisäännöt kuin yritysmaailmassa? Onko Kuhmoisissa kansalaiskeskustelun aika, jotta rahat riittävät ja Kuhmoisten itsenäisyys säilyy?
Voiko sarkastisesti todeta kysymykset ”puolitotuuksiksi vai häiriköinniksi”? Lieneekö koko paletin maksajilta, kuntalaisilta, totuuksien salailu ja selittely jo liiankin pitkä perinne?
Osku Puukila
Kunnanvaltuutettu
AvoinKuhmoinen Team
