KAKSI VANHAA tukkijätkää, jätkää vaan ei mitään muuta. Vaan oikeasti elämässään vallan muuta. Urheiluseura Mäkimaan Muhkun perustajat, Lehdon veljekset Risto ja Olli Lehto ovat monipuolisen työn ja urheilun lisäksi kiinnostuneet metsä- ja uittotyön historiasta.Olli Lehto on kerännyt jopa tuhansia metsä- ja uittotyön työkaluja ja kuvia.
Päijälän Kyläyhdistyksessä syntyi idea jonkinlaisesta museosta. Tarjolla oli vanha kaupparakennus. Talkoovoimin, monenlaisten ammattiosaajien tuhansien työtuntien jälkeen tila oli valmiina. Ja taas alkoi toisenlainen urakka ja talkoo.
Olli Lehdon keräämät esineet rahdattiin kotirannan riihestä. Puhdistettiin, puunattiin. Paljon käsityötä ja paljon aikaa. Mitäpä sitten? Mukaan tuli digiaika, aika josta työkaluja käyttäneet eivät olisi voineet kuvitellakaan.
Tässä vaiheessa astui jo EU:kin mukaan. Maksoi palkan puoleksi vuodeksi tietokonemiehelle, joka siirsi esineet digitaaliseen muotoon. Lauri Onali oli valittu useamman hakijan joukosta. Laurin valinta oli täydellinen osuma, aivan mahtava. Vieläpä musiikkimiehenä hän kitaroineen sulautui Tukkilaisorkesterin porukkaan. Kertoikin, että tämän työkeikan hän muistaa ikuisesti.
Tukkilaistupa muistaa myös Laurin ikuisesti. Hän osasi, tajusi ja taiteellisella silmällä järjesti Tukkilaistuvan esineet näyttäväksi kokonaisuudeksi. Lopputulos on uskomattoman tyylikäs ja mielenkiintoinen (miten kirveetkin voi saada noin hienosti näytille). Esillä on historiallisia esineitä ja arvokasta tietoa menneestä työstä ja ajasta Suomen historiassa.
Päijälässä on nyt erikoinen käyntikohde, Tukkilaistupa. Nimen keksi Santasen Matti. Perusteli sillä, että kylässä on jo huone (Rukoushuone) ja Päijälän Pirtti niin Tupa puuttui. Onhan Päijälässä muutakin nähtävää, muun muassa Riihigalleria, nähtävyys jo sinällään.
Päijälä on siitäkin mielenkiintoinen paikka, kun Oriveden kaupunki ikään kuin rajoineen kiepsauttaa Kuhmoisten puolella. Katsokaa vaikka karttaa! Ja käykää paikan päällä.
Pirkko Lehto-Järvinen
