TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
Valtakunnallisen LIITU 2024 -tutkimuksen (lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa) mukaan lukiolaiset saavuttivat 7-20-vuotiaista huonoiten viralliset liikkumissuositukset. Lukiolaisista tytöistä ja pojista vain viisi prosenttia liikkui suositusten mukaan. Reippaasti tai rasittavasti liikkuivat vähiten lukiolaistytöt, he liikkuivat vain kuusi prosenttia valveillaoloajastaan.
Maiju Lahtinen saattaa hyvinkin kuulua siihen viiteen prosenttiin lukiolaisista, jotka liikkuvat suositusten mukaan. Toista vuotta lukiota käyvän Lahtisen lajivalikoimaan kuuluu lentopallo neljästi viikossa, kuntosaliharjoittelu, hiihto, ja lenkkeily kavereiden kanssa.
– Tykkään liikkua. Kun päivät istuu täällä sisällä, on illalla pakko päästä tekemään jotakin. Liikunnasta tulee hyvä mieli, Lahtinen kertoo.
Lahtisen liikunnallisuus on seurausta vanhempien esimerkistä. Lisäksi Kuhmoisista on ollut helppo löytää samanhenkisiä kavereita.
Kuhmoisten yhtenäiskoulun liikunnanopettajan Tea Savion mukaan etenkin lukiolaistytöt liikkuvat Kuhmoisissa runsaasti, heistä suurin osa kun on ratsastuslinjalaisia.
– Liikuntaa tulee tallille kulkemisesta, ratsastamisesta ja hevosen hoitamisesta enemmän kuin normaalia lukiota käyville. Toisaalta osa myös harrastaa lentopalloa ja kuntosalia. En olisi kovin huolissani kuhmoislaisten lukiolaisten liikkumisesta, Savio sanoo.
LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan liikkumissuositukset saavuttivat parhaiten 7-vuotiaat pojat, jotka olivat myös aktiivisin ryhmä, sillä he liikkuivat reippaasti tai rasittavasti noin 17 prosenttia valveillaoloajastaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että lapset ja nuoret viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä. Yläkoululaiset ja lukiolaiset liikkuivat tuhansia askeleita vähemmän ja kerryttivät keskeyttämätöntä istumisaikaa useita tunteja enemmän päivässä kuin alaikäiset.
Kuultuaan tutkimuksen tuloksista kunnan liikunnanohjaaja Pipsa Suominen muistutti, että valtakunnalliset tulokset eivät välttämättä käy yksiin sen kanssa, miten Kuhmoisissa liikutaan. Liikunnanopettaja Savio ei myöskään osaa ottaa kantaa siihen, kuinka paljon nuoret liikkuvat tai noudattavatko liikuntamäärät trendejä.
– Varmasti osa menee trendien mukaan, ja sitten on heitä, jotka liikkuvat riittävästi. Nuorilla on yksilöllisiä eroja liikkumisessa. Osa liikkuu koulumatkat, osa tulee koulukyydeillä, Savio sanoo.
Valtakunnallisten liikuntasuositusten mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa.
Suomisen mukaan suosituksiin päästään, kun hereillä oloaikana välttää paikallaan oloa ja pysyy mahdollisimman paljon liikkeessä.
– Liikuntaa ei pitäisi ajatella ohjattuna tai tietynlaisena, vaan se saa olla hyvin vapaamuotoista, sellaista, mikä motivoi. Vaikka liikkumista musiikin mukana ilman ohjetta, Suominen sanoo.
Teholtaan rasittavaa liikunta on se, jossa hengästyy ja tulee hiki. Suominen kannustaakin lapsia hikoilemaan ja kehottaa ottamaan kouluun vaihtopaidan mukaan, jos hikinen paita tuntuu ikävältä.
– Mieluummin niin, kuin että jättää hikoilematta kokonaan. Lapsen on hyvä tiedostaa, että tämä on sitä, mitä pitäisi säännöllisesti saada.
Kuntosaliharjoittelua ei pienille lapsille suositella, mutta koululaisten lihaskuntojumppa voi Suomisen mukaan olla kehonpainolla tehtävää harjoittelua. Luusto puolestaan vahvistuu pomppiessa, hyppiessä ja nopeita liikevaihteluita tehdessä, kuten pallopeleissä.
– Tärkeintä olisi saada jotain liikettä pitkin päivää. Vanhemmilla on siinä suuri vastuu. Varsinkin nuoremmat oppilaat tarvitsevat jonkun, joka sanoo, että lähdetään pihalle liikkumaan.
