TEKSTI& KUVAT KATJA SIRVIÖ
TÄNÄ SYKSYNÄ päättynyt nuorten METÄS!-hanke ei nimestään huolimatta liity suoraan metsään, mutta hankkeen puitteissa keskusteltiin kyllä ympäristövaikuttamiseen liittyvistä asioista. Esimerkiksi Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella vieraillessaan nuoret tutustuivat sen toimintaan ja puhuivat kestävästä kehityksestä.
– Ja kun olimme keväällä vaikuttajaleirillä Marttisissa, teimme tiimisormukset käsin puun kuoresta. Pienensimme hiilijalanjälkeämme käyttämällä julkisia kulkuneuvoja tai kävelemällä, ja söimme kasvisruokaa, Kuhmoisten yhtenäiskoulun abiturientti Saaga Mattila kertoo.
METÄS!-hanketta vetäneen Juupajoen kunnan sivuilla todetaan, kuinka hanke ”tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä oivalluksia omasta lähipiiristään ja kokea ylpeyttä omasta kotiseudustaan. Parhaimmillaan hanke voi avata silmiä näkemään oman asuinalueen metsät ja luonnonympäristö houkuttelevina vaihtoehtoina vaikkapa tulevan ammatinvalinnan tai yrittämisen kautta. Kenties luonto, maaseutumainen ympäristö ja metsät oman paikkakunnan erityispiirteinä osoittautuvat hankkeen aikana tehtyjen oivallusten jälkeen entistä konkreettisempina hyvinvoinnin lähteinä.”
Pienensimme hiilijalanjälkeämme käyttämällä julkisia kulkuneuvoja tai kävelemällä, ja söimme kasvisruokaa.
Saaga Mattila
MATTILA JA hänen ikätoverinsa Kasperi Järvenpää kuvaavat METÄS!-hanketta pienten kuntien vaikuttamisprojektiksi, jonka tarkoitus oli tuoda pienten kuntien nuorten ääntä isosti esiin maailmalla. Hanke toteutettiin opetushallituksen myöntämällä hankerahoituksella, ja siihen osallistui nuoria Juupajoen ja Kuhmoisten lisäksi Pälkäneeltä sekä Mänttä-Vilppulasta.
– Tavoitteena oli opettaa meille vaikuttamista sekä sitä, että pienilläkin kunnilla on väliä, Järvenpää toteaa.
Hyytiälän metsäaseman sekä nuorisokeskus Marttisen lisäksi hankkeeseen osallistuneet 30 12–19 -vuotiasta nuorta pääsivät käymään Brysselissä ja eduskuntatalossa.
– Brysselissä pääsimme tapaamaan suomalaisia meppejä. Muun muassa Ville Niinistön kanssa tapasimme puistossa ja puhuimme yhteiskunnallisista asioista. Siitä, mitä Gazassa tapahtuu ja miten se vaikuttaa Suomeen, Mattila kertoo.
Mattila, Järvenpää sekä 9-luokkalainen Oleanna Näkkälä pitivät europarlamentin päättäjien tapaamista vaikuttavana. Keskustelut heidän sekä kotimaisten ministerien ja kansanedustajien kanssa osoittivat nuorille, että päättäjät eivät ole yli-ihmisiä.
– Oikeastaan he ovat meidän iässämme saattaneet tehdä ja tietää vähemmän kuin me nyt, Järvenpää sanoo.
– Ei tarvitse olla opiskellut lakia tai taloustieteitä, että pääsee eduskuntaan tai EU-parlamenttiin. Osa päättäjistähän on merkonomeja. Se oli pysäyttävää tajuta, ja se juuri oli tämän projektin tarkoitus, Mattila jatkaa.
Hankkeen nimi kuuluukin kokonaisuudessaan METÄS! – Mä en tajunnutkaan, että mehän voidaan päästä ihan mihin vaan.
Eduskunnassa nuoriin teki vaikutuksen tapaaminen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutalan kanssa.
– Puhuimme hänen kanssaan paljon siitä, kuinka kompensoida omaa hiilijalanjälkeä. Kansanedustajat joutuvat matkustamaan paljon, Mattila toteaa.
Hanke päättyi tänä syksynä iltaan neljän kansanedustajan kanssa. Keskustelun aiheena oli vaikuttaminen sekä se, miten kansanedustajaksi voi päästä.
PALATAAN HETKEKSI vielä niihin ympäristöasioihin. Kuhmoislaisten nuorten mukaan pienissä kunnissa kiinnitetään selvästi paljon huomiota siihen, että ympäriltä löytyy vihreyttä.
– Tänne koulun pihaankin on jätetty puita kasvamaan ja istutettu puita sekä pensaita. Selvästi yritetään välttää sellaista betoniviidakkoa, Mattila sanoo.
– Nykyään kyllä rakennetaan kaupungeissakin vihreämmin, mutta täällä luonto on selvästi esillä, Järvenpää toteaa.
– Jossain Helsingissä keskitytään ehkä muihin asioihin. Siellä luontoympäristö alkaa näyttää rakennetulta, jotenkin tehdyltä. Täällä kaikki on luonnollisempaa, Mattila jatkaa vielä.
Pelkkä luonnon läheisyys ei kuitenkaan riitä tekemään kunnasta ympäristöystävällistä. Kaupungeissa asuminen voi olla kestävän kehityksen kannalta parempi valinta, sillä ihmiset asuvat kerrostaloissa päällekkäin, ja maa-alaa riittää puistoille ja luonnolle. Julkinen liikennekin on käytettävissä.
– Kun vain kaupungeissakin uskallettaisiin luopua omista autoista. Isoissa kaupungeissa päästöt ovat älyttömät juuri pakokaasujen vuoksi, Mattila sanoo.
Kuhmoisten kaltaisessa pienessä pitäjässä oma auto on pakollinen, mutta kunnossa pidetyt ulkoilureitit saavat nuorilta kiitosta. Sekin kannustaa esimerkiksi polkupyöräilyyn, jota Brysselissä harrastetaan paljon.
– Täällä taas omavaraisuus onnistuu paremmin kuin kaupungissa, kun luonnonantimet ovat lähellä, Mattila toteaa.
