Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäasiantuntijana Kuhmoisissa työskentelevä Eero Peltola sanoo, että talous- ja ympäristöasioiden ei ole pakko olla ristiriidassa kotimaan metsistä puhuttaessa.
– Kaikki lähtee suunnitelmallisuudesta: miten metsänhoitotöitä ja metsä hakkuita tehdään. Täällä toimitaan vastuullisesti metsävarojen suhteen ja otetaan eri tekijät huomioon. Esimerkiksi tuottamattomat kohteet voidaan jättää käsittelemättä tai käsitellä vain lievästi, Peltola sanoo.
Suuret avohakkuut voivat metsän virkistyskäyttäjää kauhistuttaa. Todellisuudessa Suomessa tehdään avohakkuita vuosittain 0,5 – 0,7 prosenttia metsäpinta-alasta vuosittain. Hakkuuaukkojen koko on keskimäärin 1,4 hehtaaria.
– Avohakkuut mahdollistavat metsän luontaisen kiertokulun. Kun uudet taimet istutetaan, metsä kasvaa entistä paremmin ja alkaa sitomaan hiiltä nopeasti.
Peltola on kotoisin Längelmäeltä. Metsänomistajana hän ei itse ole kasvanut, mutta maaseudulla asuminen herätti kiinnostuksen metsäasioihin.
– Ala kiinnosti monipuolisuudellaan. Voin yhdistää talouden, luonnon ja tekniikan ja lisäksi työssä ollaan paljon tekemisissä ihmisten kanssa, Peltola kertoo.
Mitä metsäasiantuntija tekee ja mikä metsänomistajia puhuttaa? Voit lukea viikon 46 Kuhmoisten Sanomat maksutta täältä.
Be the first to comment on "Metsien talouskäyttö ja luontoarvot voivat kulkea käsikädessä"