YHTENÄISKOULUN TILOJEN tarveselvitystä tutkiessa ensimmäinen mieleen tuleva kysymys on: miten nykyisen B-rakennuksen neljä luokkaa ja esikoulu mahdutetaan A-rakennukseen? Yhdessäkään vaihtoehdossa näille luokille ei tässä vaiheessa esitetä uusia tiloja.
Vaihtoehdossa, jossa B-rakennus säilytetään, se peruskorjataan kädentaitojen käyttöön.
Selvityksen tehnyt yritys katsoo, että A-rakennukseen saadaan mahtumaan lisää oppilaita, kun otetaan perusopetuksen käyttöön myös erikoisluokkia, ruokasali ja aulatiloja.
Avoimissa tiloissa järjestetystä opetuksesta ollaankin viime vuosina keskusteltu varsin paljon, enimmäkseen siksi, että ne on koettu liian rauhattomiksi oppimiseen. Selvittäjät sentään ehdottavat, että näitä avoimia tiloja voisi pilkkoa lasiseinillä ja uusia tiloja rakentamalla. Sitä, kuinka käytännöllistä tämä olisi, on vaikea näillä tiedoilla arvioida. Ainakin lasiseinin jaettu ruokasali kuulostaa erikoiselta ratkaisulta.
Kun uuden A-rakennuksen rakentamisesta tehtiin päätös vuonna 2019, rakennuksesta haluttiin tarkoituksella pienehkö, jotta investointi ei olisi kerralla liian suuri. Useasti puhuttiin mahdollisuudesta laajentaa uutta koulua myöhemmin.
Tuore tarveselvitys viittaa kunnan lapsimäärän pienenemiseen, mikä on jossain määrin tosiasia. Kuhmoisissa syntyneiden määrä on tällä vuosikymmenellä yltänyt kymmeneen vain kerran, vuonna 2022. Syntyneiden määrästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä koululaisten määrää eri luokilla, sillä kuntaan muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä, ja luokkien koko tyypillisesti suurenee koulunaloitusiän jälkeen.
Tässä yhteydessä selvitys kehottaa selvittämään myös päiväkodin tilojen käyttötarpeet. Tämä väkisin vähän hymyilyttää, sillä päiväkodin väki saattaisi jopa ilahtua, jos lapsimäärä vähenisi niin, että he pääsisivät kaikki jälleen saman katon alle Saukontassuun niin kuin alun perin oli tarkoitus.
Jos joutuisin itse pohtimaan koulun tilaratkaisuja, tarttuisin ehkä ensimmäisenä ehdotukseen, jonka mukaan tulisi tutkia, millaisia tiloja laajennusosaan tarkalleen tarvittaisiin.
Päivi Hotokka
2 kommenttiaKommentoi
Pitäisikö todellisen tilatarpeen ohjata koulusuunnittelua? Jos aloitetaan päivähoidosta. Kuhmoisissa oli viime vuonna 36 lasta päivähoidossa. He kaikki mahtuisivat Saukontassuun. Tämä jo yksin voisi tuoda säästöjä, sillä nyt päivähoidon kokonaismenot olivat 1 131 215 eur => 31 422 eur/ lapsi. Kun uutisoitu koulukampushanke valmistuisi, olisi peruskoulussa ehkä enää 60 oppilasta. Siis luokilla 1-9 olisi kullakin alle 10 oppilasta. Kunta tilasi Brado Oy:ltä tarveselvityksen Yhtenäiskoulun tilajärjestelyistä. Selvityksessä todetaan, että vuonna 2022 valmistuneen ”A-rakennuksen” (pääkoulu) maksimihenkilömäärä on 283 ja nykyinen käyttöaste 60 %. Että tilaa on yllin kyllin ja aina jää enemmän tyhjäksi. Kun koulusuunnittelu perustuu dataan ja todelliseen käyttöön pelkkien oletusten sijaan, voitaisiin aiheesta keskustella ehkä järkevämmin? Oppilaat tässä loppuvat, eivät tilat.
Pääkirjoituksessa sanotaan, että ”syntyneiden määrästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä koululaisten määrää eri luokilla, sillä kuntaan muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä”. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2020-2025 kunnan lapsimäärä pieneni nettomuuton seurauksena neljällätoista lapsella. Eli kunnasta muutti pois neljätoista lasta enemmän kuin mitä kuntaan tuli. Tilastojen mukaan luokkien koko ei nykyisestä enää kasva. Ei muuttoliikkeen eikä syntyvyyden perusteella. Vuonna 2020 0-18 vuotiaiden nettomuutto oli miinus seitsemän lasta. Vuonna 2021 0-18 vuotiaiden nettomuutto oli viisi lasta. Vuonna 2022 0-18 vuotiaiden nettomuutto oli miinus kuusi lasta. Vuonna 2023 0-18 vuotiaiden nettomuutto oli miinus kolme lasta. Vuonna 2024 0-18 vuotiaiden nettomuutto oli miinus seitsemän lasta. Vuonna 2025 0-18 vuotiaiden nettomuutto oli neljä lasta.