TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
Crowdsorsa-sovellus on saanut monet innostumaan lupiinien omatoimisesta hävittämisestä. Crowdsorsa on mobiilipeli, jolla voi tienata rahaa vieraslajeja, kuten lupiinia, jättipalsamia tai kurtturuusua hävittämällä. Yle uutisoi viime viikonloppuna nuorista, jotka olivat tienanneet sovelluksen avulla 600 euroa.
Kuhmoisissa Crowdsorsa-sovellus ei kuitenkaan ole käytössä. Kunnan ympäristösihteerin Anette Ursinin mukaan Kuhmoisissa on melko vähän alueita, joihin sovellusta voisi hyödyntää.
– Palvelu toimii vain kunnan omistamilla alueilla, ja Kuhmoisista sopivia alueita löytyy hyvin rajallisesti. Kunnassa on päädytty siihen, että lupiinia poistetaan muun viheralueiden hoidon yhteydessä. Lisäksi joiltain alueilta trimmeröidään pelkät lupiinivaltaiset alat niin, että oma niittylajistomme säilytetään, Ursin kertoo.
Komealupiini on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Ensimmäiset havainnot komealupiinista tehtiin Suomessa 1800-luvun lopulla, nykyään sitä kasvaa lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.
Vieraslajit.fi-sivuston mukaan komealupiinin leviämisen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Lajia on havaittu useilta uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilta. Sen uhkaamia ensisijaisesti niityillä eläviä lajeja ovat muun muassa hirvenkello, horkkakatkero sekä saunionoidanlukko.
Lupiinin leviäminen teiden varsillekaan ei ole ongelmatonta. Perinteiseen maatalouteen kuuluneiden niitto- ja laidunnustapojen loppumisen myötä lukuisat niittyjen ja laitumien kasvit ja hyönteiset ovat harvinaistuneet. Niistä huomattava osa on löytänyt turvapaikan avoimilta, kuivilta ja niukkaravinteisilta tienvarsikedoilta. Komealupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit joutuvat väistymään pientareilta.
Lisäksi lupiini kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Sen siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, lupaniini voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Komealupiini vaikuttaa päiväperhospopulaatioihin, sillä se ei kelpaa ravintokasviksi sen paremmin toukille kuin aikuisillekaan perhosille. Sen on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.
Komealupiini heikentää kulttuurimaisemia ja paikoin sen on havaittu vaikeuttavan metsänuudistamista, sillä se tukahduttaa alleen puiden taimia.
Kuhmoisten kunnan ympäristösihteeri Ursin on iloinen siitä, että ihmiset ovat innostuneet lupiinin hävittämisestä.
– Lupiinin voi hävittää niittämällä tai kaivamalla juurineen ylös. Niittäminen on tehokkainta silloin, kun se aloitetaan alkukesästä, ennen kuin kasvin siemenpalot ovat kehittyneet. Siementen kehityttyä niittäminen ei enää kannata, sillä se saattaa vain levittää siemeniä, Ursin kertoo.
Ursin muistuttaa Lupiinin hävittämisen vaativan pitkäjänteisyyttä. Kasvustot tulisi niittää 2-4 kertaa kasvukaudessa useamman vuoden ajan.
– Niittojätteen voi haravoida kasaan tai kompostoida, jos kasvien siemenet eivät ole vielä kypsyneet. Peittämällä kasaan haravoidut lupiinit valoa läpäisemättömällä muovilla voi vielä varmistaa, etteivät ne enää kehity, Ursin sanoo.
Niittojäte, jossa on siemeniä, tulee pussittaa ja toimittaa poltettavan jätteen keräykseen. Haitallisia vieraslajeja ei saa hävittä luontoon, eikä esimerkiksi kunnan risujen keräyspisteelle.
– Näiden ohjeiden lisäksi pienten tekojen merkitystä ei sovi unohtaa tässäkään asiassa. Kannustankin kaikkia keräämään lupiineja myös maljakkoon silmän iloksi, onhan sillä ihan kaunis kukinto, Ursin sanoo.
