KUHMOISTEN YHTENÄISKOULUN opiskelijat tuntuvat alati viilettävän jossain päin Eurooppaa. Tällä viikolla 12 lukiolaista viettää kolme päivää Euroscola-ohjelman parissa Strasbourgissa tutustumassa eurooppalaiseen päätöksentekoon. Vuosi sitten joukko nuoria matkasi EPAS-ohjelman puitteissa Tallinnaan. Ranskan kielen opiskelijat ovat käyneet Ranskassa, saksan kielen Saksassa.
Muutama viikko sitten kerroimme METÄS-hankkeesta, joka vei nuoria Brysseliin tapaamaan meppejä, mutta se ei ollut koulun, vaan nuorisotoimen kautta saatu mahdollisuus. Nyt yhtenäiskoululla ollaan hakeutumassa Erasmus plus -hankkeeseen, joka mahdollistaisi sekä opiskelija-, että opettajavaihdon ulkomaille.
Kun opiskelijoiden kanssa puhuu kansainvälisyyskasvatuksesta, he nostavat esiin yhteiskuntaopin opettajan Anne Enbergin työpanoksen. Enberg myöntääkin oman intohimonsa kansainvälisyyttä kohtaan, mutta lähettää kiitokset eteen päin: Kuhmoisten kunta tukee lyhyiden kielten opiskelua, eikä ole vaatinut suuria aloitusryhmäkokoja. Sivistystoimenjohtaja sekä rehtori ovat Enbergin mukaan suhtautuneet aina myönteisesti erilaisiin hankkeisiin. Lisäksi paikallisten nuorten kanssa on kiva ja helppo toimia ja matkustaa.
Edellä mainittu määrä kansainvälisyyskasvatusta ei toteudu lukioissa automaattisesti. EU:n päätöksenteko saattaa tulla tutuksi yhteiskuntaopin opintojaksoilla, joita Kuhmoisissa järjestetään viisi (joista yksi on tarkoitettu ylioppilaskokeisiin kertaamiseen). Parhaimmillaan opintojaksoja voisi olla jopa kahdeksan. Ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopin kirjoittavat kuhmoislaiset nuoret antavat melkoista tasoitusta opiskelijatovereilleen lähes puolta pienemmällä opintojaksomäärällä.
Euroscolan ja EPAS:in kaltaisiin ohjelmiin lukiot voivat hakea vapaamuotoisilla hakemuksilla. Ohjelmat rahoittavat opiskelijoiden matkat Eurooppaan lähes kokonaan. Luokkaretkiin ja leirikouluihin opiskelijat ahkeroivat budjettinsa kasaan itse. Ennen kuin kukaan ehtii siis sanoa mitään, todettakoon, että kuntalaisten rahoilla nuoret eivät lentele.
Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukion vetonaula on ratsastuslukio. Voisiko kiinnostus kansainvälisyyteen ja Euroopan Unionin toimintaan olla toinen opiskelijoita paikkakunnalle vetävä tekijä? Ohjelmiin osallistuminen jo hakemusten tekemisestä lähtien vahvistaa tiimityötaitoja. Matkat Eurooppaan päätöksenteon pääkallopaikalle avaavat henkisiä ovia, verkostoituminen saman henkisten nuorten kanssa fyysisiä. Usko siihen, että pienen kylän pienestä lukiostakin voi halutessaan päästä mihin vain, vahvistuu.
Ja kun muistot lukiovuosista ovat hyvät ja Eurooppa nähty, niin kenties tie tuo takaisin tutulle paikkakunnalle ja vaikkapa paikallispolitiikan pariin.
Katja Sirviö
