TEKSTI JA KUVAT PÄIVI HOTOKKA
Rakennustarkastaja Samuli Manninen on saanut alkuvuonna vastata päivittäin tiedusteluihin uudesta rakentamislaista. Mitä lopulta saa rakentaa ilman rakennuslupaa ja mitä ei?
Pohdinta jatkui myös kesäkuun kuntalaiskahveilla viime keskiviikkona.
– On hyvä, että ihmiset kysyvät, Manninen sanoo, vaikka se tuottaakin lisätyötä kunnassa.
Perussääntö kuuluu, että alle 30 neliömetrin rakennuksen, joka ei tule asumiskäyttöön, voi nykyisin rakentaa ilman rakennuslupaa. Se ei kuitenkaan vapauta kiinteistönomistajaa selvittelyistä ja vastuista.
– Kuhmoisissa suurin osa rakennuspaikoista on kaavoitettu, joten pitää selvittää, onko paikalla rakennusoikeutta, Manninen muistuttaa.
Hänen mukaansa asian ratkaiseminen voi joskus olla hankalaakin.
Lisäksi vähänkään vaativampaan rakennushankkeeseen, kuten saunaan, vaaditaan pätevä suunnittelija ja työnjohtaja. Mikäli saunaan tulee vesihana, rakennuttajan pitää myös ottaa huomioon, että todennäköisesti jätevesijärjestelmä vaatii rakennusluvan, vaikka saunarakennus ei vaatisi.
– Dokumentoikaa saunan ja muiden vastaavien rakentaminen itseänne varten, jotta voitte tarvittaessa näyttää, että se on asianmukaisesti tehty.
Yleisöä mietitytti, miten toimitaan rakennusluvan kanssa, jos suuremmasta rakennuksesta remontoidaan alle 30 neliömetrin osa uuteen käyttöön. Koska rakentamislaki on niin tuore, Manninen ei vielä osannut sanoa, kuinka lakia tässä tapauksessa sovelletaan.
Kahvitilaisuudessa keskusteltiin lyhyesti myös kunnan taloustilanteesta ja keskustan yleiskaavan uudistamisen vaiheesta.
Kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen oli luottavainen talousnäkymiin ainakin vuoden 2026 loppuun asti. Kuluva vuosi on kunnassa toteutumassa ylijäämäisenä, ja myös ensi vuodeksi on suunniteltu ylijäämäistä budjettia.
Sen sijaan vuosi 2027 voi Väyrysen mukaan olla vaikea toteuttaa ylijäämäisenä, sillä kuntien valtionosuusjärjestelmä on muuttumassa.
Kuhmoisten keskustan yleiskaavan laatiminen laitettiin vireille jo nelisen vuotta sitten, mutta kaavasta ei vielä ole nähty luonnosta.
Rakennustarkastaja Samuli Manninen kertoi, että viivästys johtuu siitä, että luontoselvitystä on ollut vaikea saada teetettyä. Selvitys valmistui lopulta viime syksynä, ja kaavan laatiminen aloitettiin loppuvuodesta.
Tarkoitus oli saada kaavan luonnos nähtäville keväällä, mutta se ei valmistunut toukokuun aikana.
– Toivottavasti saamme sen nopeasti kesän jälkeen nähtäville.
Tässä vaiheessa kaavaluonnokseen voi vielä ehdottaa muutoksia. Ossi Simola ehdotti, että kuntaa halkovan sähkölinjan varteen kaavoitettaisiin tilaa aurinkoenergialle tai muille uusiutuvan energian ratkaisulle, sillä kunta on sähkönsiirtoyhteyksien vuoksi alkanut kiinnostaa energian tuottajia.
