TEKSTI KATJA SIRVIÖ
KUHMOISTEN VPK täyttää tänä vuonna sata vuotta. Palokuntajuhlia vietetään elokuussa kutsuvieraiden kesken, mutta kuntalaiset ja kausiasukkaat voivat odottaa kutsua avoimien ovien päivään loppukesästä.
Pelastuspalvelut ovat osa hyvinvointialueiden toimintaa. Kuhmoisten VPK:lle siirtyminen Keski-Suomen pelastuslaitoksen alta osaksi Pirkanmaan hyvinvointialuetta on tiennyt ennen kaikkea tuoreempaa kalustoa.
– Olemme saaneet mönkijän ja sammutusauto on vaihtunut tuoreempaan, yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Karppinen kertoo.
Mönkijän ja autojen (sammutus-, säiliö sekä miehistöauto) lisäksi Kuhmoisista löytyy kaksi venettä. Pienemmän saa kuljetettua peräkärryllä pienemmille järville, Päijänteellä yhdistys operoi isommalla veneellä.
– Kaluston puolesta olemme hyvässä jamassa, mutta paperin pyörittäminen lisääntyi hyvinvointialueiden myötä. Aiemmin Jyväskylän kaupunki maksoi meidän palkat, nyt ne ovat VPK:n omalla kontolla, Karppinen sanoo.
Sopimuspalokunnat saavat sopimusrahaa, joka koostuu useasta eri osa-alueesta, kuten savusukeltajien määrästä ja miehistön pätevyyksistä. Lisäksi rahaa saadaan tehtäväkohtaisesti edellisvuoden tehtävistä. Viime vuonna niitä oli 87.
Karppisen ja yhdistyksen puheenjohtajan Samuli Koskisen mukaan maastopalot, tieliikenneonnettomuudet sekä myrskyraivaukset ovat tyypillisiä tehtäviä Kuhmoisten VPK:lle, lisäksi vesillä sattuu ja tapahtuu ympäri vuoden.
– Kyllähän Päijänne meitä työllistää ja lisäksi mennään tarvittaessa apukäsiksi naapurikuntiin, Koskinen toteaa.
KUHMOISTEN VPK:N aktiivisista jäsenistä moni käy töissä Kuhmoisten ulkopuolella.
– Se on meille hieman ongelmallista, sillä päivällä ei meinaa väki riittää tehtävälle. Onneksi apuja tulee tarvittaessa naapurikunnista. Olemme kyllä saaneet hyvää nuorta porukkaa toimintaan mukaan, mutta uusien kouluttaminen on erittäin kankeaa, Karppinen sanoo.
VPK:n toimintaan mukaan haluavat toivotetaan tervetulleiksi, mutta kärsivällisyyttä vaaditaan. Ensin ohjelmassa on perehdytysjakso ja sen jälkeen pelastuslaitoksen kurssit – jos niille pääsee.
– Tunkua on, ja koulutusvelkaa julmasti. En tiedä, mikä tilanne on muilla hyvinvointialueilla, mutta Pirkanmaalla ei pystytä järjestämään niin paljon kursseja kuin olisi tarve, Karppinen kertoo.
Hyvästä, noin kymmenen aktiivin porukasta huolimatta VPK:n volyymi ei ole riittävä – koskaan, tarkentaa Karppinen. Osittain siitä syystä yksikönjohtajan päivystys lopetettiin vuoden 2025 alussa. Kahdelle päivystäjälle työ kävi liian raskaaksi. Toinen syy päivystyksen lopettamiseen oli vuorokauden ympäri päivystävän ambulanssin saaminen kuntaan. Ensivastehälytyksien määrä tipahti kymmenistä puoleen kymmeneen vuodessa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa solmitussa sopimuksessa luvataan kuitenkin määrätty lähtövalmius.
NUORISO-OSASTOA KUHMOISTEN VPK:lla ei ole tällä hetkellä lainkaan. Toiminta ei koronavuosien jälkeen elpynyt. Muonitusosasto sen sijaan elpyi. Kaisa Liimatainen ja Petra Laakso saivat omien sanojensa mukaan idean muonitusosastosta muutama vuosi sitten.
– Yhdellekään keikalle ei vielä ole tarvinnut lähteä. Olisi hyvä päästä sille ensimmäiselle keikalle mukaan ja saada käsitys siitä, mitä muonittaminen on. Ehkä pitää osallistua johonkin pelastuslaitoksen isompaan harjoitukseen, Liimatainen ja Laakso pohtivat.
Muonitusta voidaan tarvita esimerkiksi pitkäkestoisessa maastopalossa tai isommissa rakennuspaloissa, joiden kesto on yli neljä tuntia. Lopullisen päätöksen muonituksen tarpeesta tekee tilannepaikan johtaja.
VPK:laiset harjoittelevat viikoittain lukuun ottamatta loma-aikoja. Harjoitusohjelman runko tulee pelastuslaitokselta, mutta se on sovellettavissa yhdistyksen omiin tarpeisiin.
– Ei meidän tarvitse muiden pillin mukaan tanssia. Jos harjoituksiin ei saada niin paljon porukkaa, että voitaisiin suunniteltu harjoitus toteuttaa, niin teemme jotain muuta, Karppinen sanoo.
Alkuvuodesta otsikoihin nousi sisäministeriön pelastusalalle suunnittelemat pakolliset kuntotestit. Niiden pelättiin karkottavan vapaaehtoisia ja hidastavan avun saantia maaseudulla. Kuhmoislaisia suunnitelmat eivät hätkähdyttäneet.
– Käytännössä olemme suorittaneet testejä koko ajan, meille ne eivät ole uusi asia, Karppinen toteaa.
