TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
Elias Liivenkorkee ja Toni Urpunen miettivät, mitä taiteilla sitruunamehusta valkoiselle paperille. Lopputulos voi olla yllätys taiteilijalle itselleenkin, sillä työn jälki paljastuu vasta sitruunamehun kunnolla kuivuttua. Sen kaksikko ainakin kertoi oppineensa viime viikolla moko-päivien aikana pidetyssä kemiapajassa.
Toisessa luokassa opettaja Sanna Myllyniemi näytti, kuinka veden pinnalla kelluva rosmariini saadaan väistämään lautasen reunoille vain laittamalla sormi varovasti veden pinnalle keskellä lautasta.
– Tämän voi esitellä taikatemppuna kotona, Myllyniemi vinkkaa.

Viime viikolla yhtenäiskoulun oppilaita ei löytänyt luokkahuoneista – ainakaan opiskelemasta hiljaa paikallaan. Joka lukuvuosi toistuvat moko-päivät (monialainen oppimiskokonaisuus) laittoivat oppilaat liikkumaan, askartelemaan ja tarinoimaan eri-ikäisten oppilastovereiden kanssa.
– Tämän kevään moko-teemana on oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään oppimiseen. Sen vuoksi oppilaat ovat päässeet itse toivomaan teemoja, joista haluaisivat oppia lisää. Tämän vuoden teemapajoiksi muodostuivat kotitalous, avaruus, kemia, kotieläimet, tulivuori ja pakohuone, moko-koordinaattorina toimiva Minna Korppila kertoo.

Korppilan mukaan moko-päivät ovat jo oleellinen osa koululaisten lukuvuotta. Teemoina toistuvat usein oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, mutta niitä painotetaan lukuvuodesta riippuen eri tavalla
Paitsi koululaisten myös opettajien arki muuttuu moko-päivinä. Sanna Myllyniemi ei kuitenkaan myönnä stressaavansa asiasta.
– Ehkä oppilaat oppivatkin paremmin, kun minä en yksin aina hölötä kaikkea. He tykkäävät siitä, että ikäluokkia on sekoitettu. Se aina vähän jännittää, mutta on ihanaa, kuinka isommat auttavat pienempiä ja huolehtivat, että he menevät oikeaan paikaan, Myllyniemi kertoo.
Yläkoululla keskityttiin moko-päivänä kirjallisuuteen ja sanataiteeseen. Kirjailijavieraana kävi J.S. Meresmaa ja pajoissa askarreltiin vanhoista kirjoista, maalattiin runoista ja ideoitiin vastamainoksia.

Käsityön ja kuvataiteiden opettaja Mariella Rauhala kertoi nuorten lukevan, mutta heidän lukemisensa on erilaista ja tapahtuu usein älylaitteesta.

– Meillä on ruokalan seinällä lukupuu, johon nuoret saavat jättää omia lukuvinkkejään. Osa lukee ja osa ei, mutta niinhän se on aina ollut. Kokonaisuudessaan luetaan varmaan vähemmän kuin ennen, Rauhala arvelee.







