Uusi hallintosihteeri Janette Rantanen ajautui kunta-alalle harjoittelupaikan kautta

TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ

LÄHES NELJÄ vuosikymmentä kunnan hallintosihteerinä toimineen Riitta Väisäsen seuraaja Janette Rantanen on saanut tutustua työhönsä rauhassa. Rantanen aloitti kunnan palveluksessa lokakuussa.

– Tunnen jo talon ihmiset ja tavat, mutta Riitan homma on niin laaja, että siinä riittää perehtymistä, Rantanen kertoo.

Rantanen on tuore yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Pääaineena hän opiskeli yhteiskuntapolitiikkaa.

– Ajattelin pienestä asti, että minusta tulee lääkäri, mutta en sitten pitänyt riittävästi fysiikasta ja kemiasta, vaikka niitä monta kurssia opiskelin. Kiinnostuin politiikasta ja valitsin yliopistossa yhteiskuntapolitiikan, koska se yhdistää valtio-opin ja sosiologian sekä hallintotieteet, Rantanen kertoo.

Kunta-ala ei ollut Rantaselle itsestään selvä valinta. Harjoitteluun päästäkseen hän lähetti satoja hakemuksia ja kävi kymmenissä haastatteluissa muun muassa suurlähetystössä ja ministeriöissä. Heinolasta avautunut harjoittelupaikka johdatti Rantasen lopulta kunta-alalle.

– Pääsin tekemään harjoittelussa paljon samantyyppisiä hommia kuin täälläkin. Oli kiinnostavaa nähdä, miten kunta toimii ja mitä kaikkea siellä tehdään.

Ajattelin pienestä asti, että minusta tulee lääkäri.

Janette Rantanen

HALLINTOSIHTEERIN TÄRKEIN työkalu on dynasty – järjestelmä, jossa tapahtuu kaikki kunnan asianhallinta.

– Sieltä löytyvät kaikki, mistä pitää jäädä joku jälki: sopimukset, viranhaltijapäätökset, esityslistat, pöytäkirjat… Rantanen luettelee.

Rantasen työhön kuuluu myös monipuolinen asiakaspalvelu: hän vastaa neuvontapuhelimeen, lukee kunnan ja kirjaamon sähköpostit ja huolehtii keskusvaalilautakunnan sihteerinä vaalien käytännönjärjestelyistä.

– Arkiston hallinta on oma iso kokonaisuutensa, siihen alamme perehtyä Riitan kanssa keväällä, Rantanen kertoo.

Laaja työnkuva ja osaamisala ovat ehkä vähän yllättäneetkin Rantasen: – Hallintosihteerinkin pitää tietää paljon kaikesta mahdollisesta. Joku saattaa soittaa ja kysyä vuoden 1985 tonttikaupoista. Mutta on ollut kiinnostavaa nähdä, mitä asioita esimerkiksi tekninen ja sivistyspuoli hoitavat. Täällä tapahtuu paljon asioita, eikä kaikkea voi ulkopuolelta nähdä.

Rantanen on päässyt jo nyt tekemään myös omaa sydäntään lähellä olevia asioita. Heinolasta saaduilla opeilla hän on muun muassa tehnyt kunnan henkilöstölle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Edellinen oli tehty vuosille 2011-2013.

– Totta kai se oli voimassa, koska se oli viimeisin, mutta se pitäisi uudistaa useammin. Lisäksi se oli pelkkä tasa-arvosuunnitelma, kun nykyään pitää olla lain mukaan myös yhdenvertaisuussuunnitelma.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa puhutaan muun muassa siitä, kuinka esimerkiksi rekrytointikäytäntöjen tulisi olla tasa-arvoiset, työlolojen kaikille sopivat ja kuinka työnantajan tulee toimia tasa-arvoisesti ja yhdenmukaisesti. Suunnitelma on tulossa viimeistelyn jälkeen valtuuston hyväksyttäväksi, samoin kuin henkilöstöstrategia, joka sekin on Rantasen käsialaa.

– Lisäksi toin kuntaan vuosittain tehtävän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn, jolla mitataan sitä, toimiiko työnantaja tasa-arvoisesti.

Kiva pieni kunta, jossa on yhteisöllinen meininki.

Janette Rantanen

LEMPÄÄLÄSTÄ KOTOISIN oleva Rantanen asuu puolisonsa kanssa Jyväskylässä. Kuhmoinen ei ollut hänelle entuudestaan tuttu paikka – muuten kuin mökkipitäjänä tuttavien puheissa. Ensivaikutelma on kuitenkin hyvä.

– Kiva pieni kunta, jossa on yhteisöllinen meininki. Töissäkin minut otettiin tosi hyvin vastaan. Kaikkia alkoivat heti jutella, ja tunnelma kahvihuoneessa on lämmin, Rantanen kehuu.

– Lisäksi minun on pakko kehua esihenkilöäni Sannaa (Luukkanen). Hän jaksaa vastata kaikkiin kysymyksiin ja kysyy minun kuulumisiani tai onko jotain, mihin haluaisin perehtyä enemmän.