TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
KUHMOISTEN YHTENÄISKOULUN B-rakennuksen pihalle on noussut kesän aikana moduulirakennus, joka toimii väistötilana esi- ja alkuopetuksessa sekä iltapäivätoiminnassa. Väistötilalle on tarvetta monestakin syystä: B-rakennuksessa työskentelevillä on ilmennyt sisäilmaoireita, ja kesän aikana tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että rakennus kärsii jonkinlaisista kosteusvaurioista.
Jos työntekijöillä ilmenee sisäilmaoireita, on työnantajan lähtökohtaisesti osoitettava työntekijälle joku muu työskentely-ympäristö. Sivistystoimenjohtajan Pertti Terhon mukaan opetuksessa mahdollisesti hyödynnettävät tilat kunnan alueelta kartoitettiin, kun kädentaitoaineet siirrettiin yhtenäiskoulun c-rakennuksesta Tekevälle. Edellisen kerran tiloja kartoitettiin, kun varhaiskasvatuksessa olevat lapset eivät mahtuneet päiväkoti Saukontassuun
– Me saimme tuolloin tilat seurakuntakodilta käyttöömme, mutta muita hyödynnettäviä tiloja ei vain ole, varhaiskasvatuksen esihenkilö Tiina Oksanen sanoo.
Se, millaisilla toimenpiteillä B-rakennuksessa esiintyviä kosteusvaurioita voidaan korjata, selvitetään Terhon mukaan pikapuoliin. Meneillään on myös yhtenäiskoulun tilatarveselvitys, se koskee kaikkia yhtenäiskoulun rakennuksia, myös kädentaitojen väistötilaa.
– Selvityksen tekijä järjesti työpajan viranhaltijoille kesäkuussa, ja alustavia tuloksia odotetaan elokuun puolessa välissä. Vaihtoehtoina ovat peruskorjaus, tilojen käytön tiivistäminen sekä vuokra- tai uudistilojen hankkiminen, Terho toteaa.
Tärkeintä on, että moduuli on paikallaan ja opetus saadaan järjestettyä. Ja se on paikallaan ainakin niin kauan, että koulurakennusten kokonaisuuden osalta saadaan päätöksiä tehtyä.
Pertti Terho
LÄHIKOULU ON ensisijainen opetuksen järjestämispaikka myös kehitysvammaiselle tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle. Toinen vaihtoehto on hankkia oppilaspaikka muualta. Kuhmoisissakin on tehty esimerkkilaskelmat siitä, mitä oppilaspaikan ostaminen esimerkiksi Jämsän Vitikkalasta maksaisi.
– Päivittäinen kuljetus 1 480 euroa viikossa, viikkoja on lukuvuodessa 38. Oppilaspaikan hinta noin 1 600 euroa kuukaudessa, eli 16 000 euroa vuodessa. Valtionosuus 40 000 euroa menisi Jämsään, Terho listaa ja jatkaa sitten:
– 112 000 euroa vuodessa. 40 000 euroa maksavan moduulin hankinta oli järkevää.
Oksanen puolestaan muistuttaa, että vaikka tukea tarvitsevalle oppilaalle saisi lähikunnasta koulupaikan ostettuakin, ei sen jatkuvuus läpi koulupolun ole varmaa. Jos oman kunnan oppilaat tarvitsevat paikkaa, pullahtavat vieraspaikkakuntalaiset ulos opetuksesta.
Moduulikoulun suunnittelussa on käytetty apuna Valteri-koulun asiantuntijoita. Valteri koulu tarjoaa oppilaspaikkoja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.
– Saimme hyvät ohjeet siitä, millainen tilan tulee olla. Suunnitelma b oli myös olemassa, mutta b-rakennuksen kosteusvauriot kaatoivat ne, Terho kertoo.
PÄÄTÖKSEN MODUULIKOULUN hankinnasta Adapteo Finland Oy:ltä teki Pertti Terho viranhaltijapäätöksenä. Kokonaiskustannukseksi tuli 39 995 euroa. Päätöksestä tekivät oikaisuvaatimuksen Avoin Kuhmoinen -ryhmän valtuutettu Osmo Puukila sekä varavaltuutettu Sanna Liivenkorkee. Oikaisuvaatimuksen mukaan kokonaisuudessa olisi huomioitava myös joko optio lunastuksesta tai vuokra-ajan päätyttyä kohteen purkaminen ja poisvienti sekä kaikki muut hankkeeseen liittyvät kulut. Tuolloin hankintahinta tulisi kalliimmaksi kuin 40 000 euroa. Kunnan hallintosäännön mukaan toimialajohtaja voi päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden ostamisesta ja myynnistä silloin, kun kauppahinta on alle 40 000 euroa.
Terho vastaa oikaisuvaatimukseen olleensa siinä käsityksessä, että investoinnin kokonaissumma on 39 995 euroa, ja että esimerkiksi moduulin vuokrakulut kuuluvat kunnan käyttötalouteen.
– Jos päätös on väärin tehty, niin sitten se on väärin tehty. Tärkeintä on, että moduuli on paikallaan ja opetus saadaan järjestettyä. Ja se on paikallaan ainakin niin kauan, että koulurakennusten kokonaisuuden osalta saadaan päätöksiä tehtyä, puhutaan ainakin kolmesta vuodesta.
Sekä Terho että Oksanen muistuttavat, että tärkeintä on opetuksen järjestämisen näkökulma, joka perustuu lakeihin siinä missä iltapäivätoimintakin. Lisäksi moduulia voidaan tarvittaessa hyödyntää myös varhaiskasvatuksen tarpeisiin, jos niiden tilat käyvät liian ahtaiksi.
Oikaisuvaatimus käsitellään syksyn aikana sivistyslautakunnassa.
Moduulikoulu
– Kooltaan noin 60 neliömetriä. Eteistila on mitoitettu 20 henkilölle, wc on esteetön.
– Tilat täyttävät rakentamismääräykset valaistuksen, lämmityksen, ilmanvaihdon sekä sähköpisteiden osalta.
– Joustava alkuopetuksen sekä varhaiskasvatuksen iltapäivätoiminnan käytössä.
