TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
SÄÄNNÖLLISEEN UNI- ja arkirytmiin palaaminen on hyvä aloittaa hieman ennen koulujen alkamista – niin pienillä kuin vanhemmillakin lapsilla, kertovat Pirkanmaan hyvinvointialueen perheneuvolan työntekijät psykologi Oona Laitila ja sosiaalityöntekijä Miia Niemelä.
– Arkeen palaaminen ja säännölliseen unirytmiin pääseminen voi ottaa aikaa, ja se on täysin normaalia. Usein hyvä suunnitelma on, että nukkumaanmenoa aikaistetaan 15-30 minuuttia kerrallaan. Iltaisin unille rauhoittamista voi tukea himmentämällä valaistusta, luomalla rauhoittavia ruteiineja iltaan ja välttämällä älylaitteiden käyttöä ennen nukkumaan menoa, Laitila ja Niemelä kertovat.
Lisäksi ensimmäisiin kouluviikkoihin on hyvä jättää väljyyttä, jotta palautumiselle ja levolle jää aikaa.
Arkeen palaamista voi ennakoida muutenkin kuin unirytmiä kääntämällä, siitä hyötyvät kaiken ikäiset lapset. Laitilan ja Niemelän mukaan koulunsa aloittavien lapsien kanssa konkreettinen valmistautuminen on tärkeää:
– Koulumatkaan tutustuminen, tarvikkeiden hankkiminen, mitä tapahtuu koulupäivän jälkeen sekä kouluarjesta jutteleminen. Pienemmät lapset voivat hyötyä uusien asioiden ja rutiinien käsittelystä myös tarinoiden, piirtämisen tai leikin keinoin. Ennakkoon käyty keskustelu ja pohdintoihin pysähtyminen on tärkeää myös nuorten kohdalla, Laitila ja Niemelä kertovat.
Keskustelun on hyvä jatkua myös koulujen alettua. Lapsilta, mutta myös nuorilta, voi kysyä, miltä koulun aloitus on tuntunut ja mitä ajatuksia se on herättänyt. Lapselle voi myös kertoa omasta koulunaloituksestaan hyviä muistoja.
– Aikuisen läsnäolo, saatavilla olo ja kuulevana korvana oleminen luovat turvaa lapselle, ammattilaiset toteavat.
Lomalta ei aina palaa levänneenä, ja toisaalta lomalle voi mahtua erityisiä huolia.
ARJEN PYÖRITTÄMINEN sujuvasti vaatii sääntöjä ja rutiineja. Laitilan ja Niemelän mukaan niistä on tärkeää sopia yhdessä lapsen kanssa, toki ikätaso huomioiden.
– Kun lapsi toimii yhteisten pelisääntöjen mukaan, on tärkeää antaa siitä paljon myönteistä palautetta lapselle, he muistuttavat.
Lapsi oppii rutiinien noudattamista ja toistamista vanhemman tuen ja esimerkin kautta. Lisäksi hänelle tuo turvaa se, että samat tutut asiat toistuvat joka päivä samaan aikaan.
Laitila ja Niemelä huomauttavat, että arjen alkamiseen saattaa liittyä myös korkeita odotuksia sekä vaativia ajatuksia ja vertailua. Vanhempienkin onkin tärkeää tunnistaa arjesta ne asiat, joita priorisoida ja joille voi puolestaan antaa vähemmän painoarvoa.
– Lomalta ei aina palaa levänneenä, ja toisaalta lomalle voi mahtua erityisiä huolia. Lempeä asenne itseä ja perheenjäseniä kohtaan on tärkeää – rauhassa hyvä tulee, he toteavat.
LISÄVÄRIÄ SYKSYYN voi tuoda lapsen aloittama koulutie, tai vaikka nuoren siirtyminen toisen asteen opintoihin. Muutos tarkoittaa aina uuden opettelua, ja jo muutos itsessään herättää yksilöllisesti erilaisia tunteita – toinen voi innostua, toinen kauhistua.
– Jos muutos herättää hankalia tunteita, voi niihin liittyvien asioiden konkreettinen läpikäynti helpottaa. Toisaalta on hyvä pohtia, että muutosten lisäksi moni asia pysyy samana ja tuo arkeen turvaa. Jännitys on täysin normaali tunne uusia asioita kohdatessa, Laitila ja Niemelä kertovat.
On paljon näkemyksiä siitä, mitäkaikkea vanhempien tulee olla ja tehdä ollakseen hyvä vanhempi.
Tänä kesänä uutisotsikoihin on noussut työelämän kovuus. Pitkä lomajakso saattaa mennä täysin töistä palautumiseen, mutta töihin palatessa uupumus vaanii nurkan takana. Laitila ja Niemelä epäilevät, että kyse on laajasta ilmiöstä ja yhteiskunnan kiihtymisestä. Sen lisäksi, että työ on vaativaa, myös lasten kasvatus asettaa omat vaatimukset ja toisaalta myös loma-ajoille voi olla omat tavoitteensa.
– On paljon näkemyksiä siitä, mitä kaikkea vanhempien tulee olla ja tehdä ollakseen hyvä vanhempi. On hyvä tarkastella, millaisia konkreettisia mahdollisuuksia on yksinkertaistaa arkea, vai onko mahdollista hellittää mielen sisäisistä asenteista ja vaativista ajatuksista, Laitila ja Niemelä sanovat.
Heidän mukaansa jokainen voi oppia tietoisen läsnäolon taitoa, ja huomion keskittäminen nykyhetkeen toimii vastavoimana jatkuvalle kiireen tunnulle.
Lisäksi on hyvä pohtia sitä, miten arkeen suhtautuu. Miten voisi tuoda arkipäiviin iloa tuottavia asioita ja palauttavia hetkiä? Arkikin voi olla hyvää aikaa, eikä loma ainoastaan tavoittelemisen arvoista. Toivottavaa olisi, että perheen yhteinen aika ei jää vain loma-ajan iloksi.
Vinkkejä arkeen:
– Perhepalaveri: Koko perhe voi yhdessä pohtia yhteisiä käytäntöjä kouluarkeen. Silloin kaikki perheenjäsenet pääsevät vaikuttamaan ja tulevat kuulluiksi. Vanhempien on tärkeää ottaa lasten mielipiteet huomioon päätöksenteossa, mutta lopulta vanhemmat tekevät päätökset lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista.
– Vanhempiakin voi jännittää lapsen siirtyminen seuraavalle asteelle. Saman luokan vanhempien yhtyeydenpito keskenään voi tuoda hyvää vertaistukea ja olla apuna myös oman kodin sääntöjen asettamisessa.
– Onko parisuhde enemmän voimaa tuova vai arkea kuormittava? Vanhempien toimiva parisuhde luo perustan sujuvalle perhe-elämälle ja mahdollistaa turvallisen kasvuympäristön lapsille.
– Nopea perheohjaus tarjoaa Pirkanmaalla maksutonta konkreettista matalankynnyksen apua alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten perheille. Kasvatus- ja perheneuvonta tarjoaa Pirkanmaalla maksutonta tukea alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten perheille terapeuttisella ja perhekeskeisellä työotteella. Työskentelyn keskiössä voivat olla muun muassa vanhempien parisuhde, lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät huolenaiheet tai perheen vuorovaikutushaasteet.
